Ukrainan jälleenrakennus osaksi EU:n 2040-ilmastotavoitetta - Keskuskauppakamarin Teppo Säkkisen esitys hyväksyttiin Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa

EU:n 2040-tavoitteessa on kyse välietapista kohti jo aiemmin asetettua tavoitetta ilmastoneutraaliudesta vuonna 2050. Samalla kyse on EU:n valmistautumisesta seuraavaan YK:n ilmastokokoukseen, jonka alla Pariisin sopimuksen osapuolten on päivitettävä ilmastotavoitteensa. Neuvottelu 2040-tavoitteesta on parhaillaan jumissa jäsenmaiden neuvostossa ja Euroopan parlamentissa.

“EU:n neuvotteluasema suhteessa Kiinaan, Intiaan ja muihin suuriin talouksiin on heikko, kun Euroopan oma pakka on sekaisin. Jäsenmaiden ja parlamentin on löydettävä nopeasti ratkaisu 2040-tavoitteesta. Yrityksille vahva viesti, että Euroopan kurssi ilmastotoimissa pitää, on tärkeä”, Säkkinen sanoo.

Komitea esittää yhtenä ratkaisuna EU:n laajenemisen huomioimista. EU on vuonna 2040 todennäköisesti nykyistä laajempi, joten jäsenehdokasmaissa tehdyt ilmastotoimet tukevat lopulta EU:n tavoitteen saavuttamista. Samalla kyse on geopolitiikasta ja turvallisuudesta.

“Ukrainan jälleenrakennus voi tukea myös EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista. Venäjä on tuhonnut merkittävän osan esimerkiksi maan lämmöntuotannosta. Ukrainan oma tavoite on rakentaa maata irti fossiilitaloudesta, ja luopua kivihiilestä. Tähän se tarvitsee kuitenkin tukea”, Säkkinen toteaa.

Käytännössä laajeneminen huomioitaisiin sallimalla EU:n ulkopuoliset kansainväliset yksiköt jäsenehdokasmaista jo muita aiemmin. Esitys voi auttaa ratkaisemaan neuvottelujen pattitilanteen lisäämällä vaativan 2040-tavoitteen joustavuutta, mutta ohjaamalla samalla investointeja tukemaan Euroopan irtautumista fossiilisista polttoaineista.

Kilpailukyky, oikeudenmukainen siirtymä ja kaikki puhtaat teknologiat perustana

Säkkinen korostaa, että EU:n ilmastopolitiikan pääpainon on oltava omissa päästövähennyksissä.

”Kansainvälisten yksiköiden on oltava laadukkaita, ja niitä ei tule ottaa osaksi EU:n päästökauppaa, joka on energia- ja teollisuussektorin investointien ajuri”, toteaa Säkkinen.

Komitea tukee komission esittämää, tieteeseen perustuvaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040. Vaativan tavoitteen saavuttaminen edellyttää Euroopan kilpailukyvystä ja oikeudenmukaisesta siirtymästä huolehtimista sekä kaikkien puhtaiden teknologioiden käyttöä.

“Eurooppa on nopeimmin lämpenevä maanosa, joten vahvoissa globaaleissa ilmastotoimissa on kyse EU:n omasta edusta. Samalla polkua tavoitteisiin on rakennettava niin, että se vahvistaa Euroopan kilpailukykyä ja turvallisuutta”, sanoo Säkkinen.

Kanta nostaa esiin myös puhtaiden teknologioiden viennin.

“Euroopan on sisämarkkinan lisäksi haettava kokoaan suurempaa roolia maailman päästövähennyksissä eurooppalaisten yritysten puhtaiden ratkaisujen viejänä. Yhdysvaltojen vetäytyessä ja Kiinan vahvistuessa Euroopan on asetettava vienti vahvemmin osaksi ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikan tavoitteita”, sanoo Säkkinen.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on EU:n neuvoa-antava elin, joka edustaa Euroopan järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa. Komitean kannat sovittavat yhteen elinkeinoelämän ja ammattiliittojen sekä muiden tahojen, kuten viljelijöiden, kuluttajien ja ympäristöjärjestöjen edustajien näkemyksiä. Teppo Säkkinen on komitean jäsen ja kuuluu työnantajaryhmään.