Suden suotuisaksi suojelutasoksi 165 yksilöä – EU:n ohje tukee linjausta

EU:n tammikuussa 2025 antaman viitearvon laadintaohjeistuksen mukaisesti Metsästäjäliitto ja MTK ovat jo aiemminkin esittäneet, että 25 lisääntyvää paria kolmella kerrottuna riittää turvaamaan susikantamme elinvoimaisuuden. Varmuusmarginaalin kanssa järjestöt ovat esittäneet susikannan suotuisan suojelutason viitearvoksi 165 sutta. 

Tämä määrä susia Suomessa yhdessä Venäjältä vuosittain tulevien vähintään kymmenien susien kanssa riittää turvaamaan maamme susikannan geneettisen elinvoimaisuuden.

Ruotsi on jo raportoinut EU:lle vastaavasta maansa viitearvosta, 170 sudesta. Ruotsin hallitus ohjeisti kesäkuussa ympäristövirastoa laskemaan aiemman 300 yksilön viitearvon 170:een.

-Liian suuri susikanta aiheuttaa yksinkertaisesti maataloudessa vahinkoja, joihin ei ole varaa, totesi Ruotsin maatalousministeri Peter Kullgren SVT:lle 26.6.2025.

Ruotsi on EU:n jäsenenä metsästänyt kannanhoidollisesti sutta keskeytyksettä vuodesta 2016 toisin kuin Suomi.

EU-ohje: Venäjältä tulevat sudet huomioitava

EU-ohjeistus painottaa, että Venäjän rajan yli tapahtuva susien tulo Suomeen on olennainen osa suotuisan suojelutason arviointia.

Ylen 9.9.2025 julkaisemassa reportaasissa kerrottiin, että suurin osa poronhoitoalueella tavatuista susista tulee Venäjältä. Luonnonvarakeskuksen DNA-analyysien mukaan viime talvena alueella tapetuista lähes 30 sudesta vain neljä oli entuudestaan tunnettuja suomalaisia yksilöitä.

Rajan yli kulkevien susien määrä on kasvanut Ukrainan sodan vuoksi, kun Venäjällä suurpetokantoja aiemmin hoitaneet metsästäjät ovat rintamalla.

Ratkaisu on poliittinen

EU:n hyväksymät viitearvon laadintaohjeet tarjoavat yhtenäisen viitekehyksen jäsenmaiden päätöksenteolle. Ohjeissa kuitenkin korostetaan, että lopullinen päätös suurpetojen suojelun viitearvosta kuuluu kansallisille päättäjille. Jäsenvaltioiden vastuulla on määritellä, mikä on maan kestävä suojelutaso kullekin suurpetolajille.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola painottaa, että linjaus on tehtävä sekä EU-raporttiin, tieteeseen että kotimaiseen poliittiseen päätöksentekoon nojaten: 

-165 suden viitearvo turvaa suden elinvoimaisuuden ja huomioi rajan yli tulevan susien geenivirran. Susikantaa rajoittava, kestävä kannanhoidollinen metsästys pitää yllä susien ihmisarkuutta. Lisäksi se rajoittaa karja- ja poratalouden vahingot kohtuulliselle tasolle ja mahdollistaa metsästyskoirien käytön.

-Ilman selkeää ja toimivaa lainsäädäntöä menetämme suurpetokantojen hallinnan. Luottamus päättäjiin ja viranomaisiin heikentyy, Silpola sanoo.

Metsästäjäliiton loppuvuodesta 2024 toteuttaman kyselyn mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta näkee, että suurpetoja voidaan metsästää kestävästi siten, että niiden suojelu turvataan. Samalla ylläpidetään petoeläinten ihmis- ja koirapelkoa.

Vain 14 prosenttia suomalaisista vastustaa kannanhoidollista metsästystä. 

---

LÄHDE: EU:n ohjeistus suurpetojen viitearvon määrittelyyn: Linnell & Boitani, 2025, Developing methodology for setting Favourable Reference Values for large carnivores in Europe. Report to the European Comission under contract N° 09.0201/2023/907799/SER/ENV.D.3 

• s. 5: Franklinin jo vuonna 1980 esittämä 50/500-sääntö. Edelleen kansainvälisesti hyväksytty geneettisen elinkelpoisuuden arviointimalli.

• s. 39: Painotetaan, että rajan yli tapahtuva todennettu geenivirta on olennainen osa suotuisan suojelutason arviointia - huomioimatta jättäminen olisi "disingenuous".
  

_{Teksti on lyhennelmä Metsästäjäliiton avoimesta kirjeestä kansanedustajille.}