Ulkoinen uhka lähensi erimielisiä somessa vain hetkellisesti

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen tutkimus  selvitti, vähensikö Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 suomalaisten ilmastonmuutosta ja maahanmuuttoa koskevien keskustelujen vastakkainasettelua sosiaalisen median palvelu Twitterissä (nykyisin X). Tutkijat analysoivat verkostoanalyysin keinoin laajaa aineistoa, joka kattoi yli miljoona ilmastonmuutosta ja maahanmuuttoa käsittelevää twiittiä.

Tutkimuksesta ilmenee, että motivoitu päättely eli ihmisten taipumus tulkita tapahtumia oman maailmankuvansa ja poliittisten tavoitteidensa mukaisesti esti polarisaation vähenemisen. Erimieliset ryhmät olivat hyökkäyksen jälkeen aiempaa jonkin verran enemmän tekemisissä toistensa kanssa.

Motivoitu päättely heikentää ulkoisen uhan yhdistävää vaikutusta

Ulkoisten uhkien on perinteisesti oletettu lisäävän yhteiskuntien ja yhteisöjen yhtenäisyyttä. Ulkoiset uhat voivat yhdistää poliittisesti eri mieltä olevia ihmisiä.

 – Tämä näkyi siinä, että ulkoinen uhka toimi eräänlaisena shokkina, joka sai keskustelijat löytämään osin yhteisen sävelen, mutta keskustelijat tulkitsivat uhkaa kuitenkin omista ideologisista poteroistaan käsin nojaamalla motivoituun päättelyyn, sanoo Helsingin yliopiston yliopistotutkija Antti Gronow.

 Vaikka uusi tilanne toi hetken yhteisymmärrystä, ryhmät tulkitsivat samoja asioita eri tavoin.

– Toiset näkivät Ukrainan sodan syynä kiihdyttää vihreää siirtymää, toiset perusteena lykätä ilmastotoimia. Tämä on klassista motivoitua päättelyä, sanoo väitöskirjatutkija Yan Xia Aalto yliopistosta.

Syvät erimielisyydet estivät pysyvän lähentymisen 

Tutkimuksen mukaan ulkoiset uhat voivat kyllä vähentää polarisaatiota, mutta vaikutus jää rajalliseksi, jos ihmiset kiinnittyvät vahvasti aiempiin kantoihinsa. Näin kävi Suomessa: vaikka kansallinen uhka oli ilmeinen ja jaettu, syvään juurtuneet erimielisyydet estivät pysyvän lähentymisen.

– Jos edes sodan kaltainen kriisi ei riitä ylittämään jakolinjoja, meidän on kysyttävä, miten vahvoja kuplia sosiaalinen media ylläpitää ja mitä se merkitsee demokratian kannalta, pohtii professori Tuomas Ylä-Anttila Helsingin yliopistosta.

Lisätiedot:
Antti Gronow
antti.gronow@helsinki.fi
puh. 050 324 6841

Julkaisu:
Gronow A, Xia Y, Malkamäki A, Kivelä M, Ylä-Anttila T. 2025. Do external threats decrease political polarization? Climate change and immigration discussions on Finnish Twitter after the Russian invasion of Ukraine. Computers in Human Behavior, 108775. https://doi.org/10.1016/j.chb.2025.108775