Eduskunnan varapuhemies Tarja Filatov: Tasa-arvotyön on oltava jatkuvaa

– Ilman vahvaa yhdessä tehtyä työtä ei suomalaisten naisten asema olisi kehittynyt yhdeksi maailman tasa-arvoisimmista, eduskunnan varapuhemies Tarja Filatov totesi lauantaina pitämässään puheessa Demarinaisten 125-vuotisjuhlassa Helsingissä.

Filatov painotti, että tasa-arvotyö ei ole koskaan valmis, vaan jokainen sukupolvi joutuu puolustamaan oikeutta tulla kuulluksi ja elää tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Hänen mukaansa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten miesten ja naisten kokemukset tasa-arvon todellisuudesta eroavat toisistaan.

– Tasa-arvon puutetta ei ole helppo nähdä, jos on itse sillä puolella, että ei koe olevansa epätasa-arvoinen. Historiassa tasa-arvoa ovat vaatineet sorretut yhtä kiihkeästi kuin sortajat ovat yrittäneet perustella tasa-arvon tuhoavaksi, lamaannuttavaksi, tasapäistäväksi voimaksi, Filatov sanoo.

– Huolestuttavaa on, että 80 prosenttia naisista kokee, että miesten asema on edelleen parempi kuin naisten. Samaan aikaan joka toinen mies ajattelee jo tasa-arvon toteutuneen. Nuorista miehistä peräti puolet arvioi, että miehet ja naiset ovat jo tasa-arvoisia, hän jatkaa.

– Tasa-arvopolitiikan tehtävänä on luoda toimintaympäristö, jossa jokaisella ihmisellä on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Moderni tasa-arvopolitiikka kunnioittaa miesten ja naisten elämän erilaisuutta, näkee jokaisen yksilön vahvuudet ja osaa hyödyntää niitä.

Puheessaan Filatov nosti esiin myös huolen lisääntyneestä turvattomuudesta ja väkivallasta yhteiskunnassa.

–  Väkivalta on aikamme suuri, mutta aivan liian vaiettu ongelma. Ukrainan sota, Israelin harjoittama kansanmurha Gazassa ja monet kansainväliset konfliktit syövät turvallisuuden tunnettamme, Filatov sanoo.  Kotimaassa väkivalta on aivan liian arkinen, jopa hyväksytty asia.

Filatov korostaa puheessaan, että Suomi on Euroopan unionin vaarallisin maa naisille. Väkivallan torjumiseksi tarvitaan riittävät resurssit, muuten järkyttävä tilanne jatkuu.

Suomessa asuvista naisista 57 prosenttia on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai väkivallalla uhkailua. Seksuaaliväkivaltaa on kokenut noin 37 prosenttia Suomessa asuvista naisista, lähisuhdeväkivaltaa noin 53 prosenttia.

– Väkivalta ei aina ole näkyviä vammoja, vaan se voi olla jatkuvaa kontrollointia, uhkailua tai taloudellista väkivaltaa. Lähisuhdeväkivalta on koko yhteiskunnan läpileikkaava ongelma ja sen ehkäisy tarvitsee riittävät ja pysyvät resurssit, Filatov päättää.