Väitös: Lapsuuden aivovammat lisäävät kuolleisuutta sekä heikentävät koulutustasoa ja varusmiespalveluksesta suoriutumista
Lasten ja nuorten aivovammat voivat heijastua vielä vuosikymmeniä vamman jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Julius Möttösen väitöstutkimus Tampereen yliopistossa osoittaa, että aivovamman saaneilla lapsilla on muita suurempi riski ennenaikaiseen kuolemaan, heikompi koulutustaso sekä enemmän haasteita varusmiespalveluksen suorittamisessa.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että aikuisena saadut aivovammat ja pään iskuvammat voivat johtaa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, psyykkisiin ongelmiin ja heikompaan koulutus- ja työuraan. Sen sijaan lapsuudessa saatujen aivovammojen pitkäaikaisista seurauksista on ollut hyvin vähän tietoa.
Julius Möttösen väitöstutkimus täydentää tärkeällä tavalla tutkimuskirjallisuudessa olevaa aukkoa. Möttönen tarkasteli lapsuuden aivovamman vaikutusta myöhempään elämään ja kuolleisuuteen. Lisäksi hän arvioi aivovammapotilaiden asepalvelukseen osallistumistumista, palvelusjaksojen pituutta sekä kognitiivisista testeistä suoriutumista asevelvollisuuden aikana.
Laajassa, yli 70 000 suomalaislapsen ja -nuoren rekisteriaineistossa havaittiin, että aivovammoihin liittyy paitsi akuuttia sairastavuutta, myös pitkäkestoisia vaikutuksia. Eniten riski korostui nuorilla, joilla oli todettu kallonsisäinen vamma. Heillä koulutuspolku katkesi muita useammin jo toisen asteen jälkeen ja varusmiespalvelus keskeytyi useammin kuin raajavammoja saaneilla verrokkiryhmäläisillä.
– Vastaavan kokoisesta aineistosta ei ole aiemmin tehty näin laajaa retrospektiivistä tutkimusta tästä aiheesta. Lapsuudessa saatu aivovamma on aineistossamme kiistatta yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen, alempaan koulutukseen ja heikompaan armeijasta suoriutumiseen. Syitä siihen täytyy jatkossa tutkia tarkemmin, Möttönen kertoo.
Tutkimus tuo uutta ymmärrystä siihen, että lapsuuden aivovammat eivät rajoitu vain lyhyen aikavälin ongelmiin, vaan niillä on merkittävä vaikutus koko elämänkulkuun. Tulokset korostavat ennaltaehkäisyn ja pitkäaikaisen seurannan tarvetta.
Julius Möttönen on kotoisin Jyväskylästä. Hän työskentelee Jyväskylän sairaala Novassa kirurgiaan erikoistuvana lääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 3. lokakuuta
Lääketieteen lisensiaatti Julius Möttösen traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Pediatric Traumatic Brain Injury: Surgical treatment, mortality, and impact on later life tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 3.10.2025 klo 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Ville Leinonen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Julius Möttönen
Puh:0400406649julius.mottonen@tuni.fiKuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme