Hirvitorniin kajoaminen on rikos - tarkasta torni aina ennen nousua

Metsästäjäliiton syyskuussa 2025 teettämän kyselyn (n=82) perusteella paikoin Suomessa on havaittu hirvitorneihin kohdistunutta ilkivaltaa.

Ilkivalta ja häirintä näyttävät kyselyn perusteella olevan satunnaisia, mutta laajalle levinneitä ilmiöitä koko maassa. Erityisesti Kymen, Uudenmaan ja Pohjois-Savon piireistä ilmoitettiin useita havaintoja. 

Alueellisesti raportoitiin jopa kahdeksan tai kymmenen tornin sabotaaseista. Yleisimmät ilkivallan muodot olivat tornien kaataminen ja rakenteiden sahaaminen.

Metsässä liikkuvien terveys ja elämä vaarannettu 

Hirvitornien vahingoittajat vaarantavat kaikkien luonnossa liikkujien terveyden. Esimerkiksi lapset ja nuoret saattavat kokea houkutusta nousta metsästystorniin. Metsästystorneihin kohdistuvasta ilkivallasta on aina ilmoitettava poliisille. 

– 90 prosenttia kyselyymme vastanneista ilmoitti, että tornit rakennetaan seurassa ampumaturvallisuuden parantamiseksi. Tornista ammuttaessa luoti päätyy kohteen lävistettyään maahan. Ilman tornia luoti jatkaa matkaa ilmassa, kertoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Kolme neljästä kyselyyn vastaajasta ilmoitti tarkastavansa tornin kunnon aina ennen torniin nousua. Metsästysseurat kehottavat neljässä tapauksessa viidestä toimimaan näin.

”Olisi voinut käydä vielä pahemmin”

Yksi loukkaantuneista on salolainen Marko Laine, joka putosi ansaksi muutetusta tornista heinäkuussa. Laineelta murtui sormi, myös polven nivelsiteet venähtivät.

– Sekä polvi että sormi särkevät edelleen, enkä pysty suoristamaan sormea kunnolla. Olisi voinut käydä pahemmin, jos olisin lyönyt pääni tai murtanut niskan, kertoo Laine.

Laine on kiitollinen, ettei torniin noussut hänen sijaansa kukaan hänen seuransa vanhemmista metsästäjistä.

Alueella on torneja rikottu aiemminkin. Liedossa 10-tien varrella oleva torni kaatui viime kesänä pienestä tönäisystä.

– Ei tarvitse olla lääkäri ymmärtääkseen, että hirvitornista putoaminen voi johtaa vakaviin vammoihin, toteaa metsästäjä ja lääkäri Saku Ruohonen.

Metsästystä häiritään myös muuten

 Noin 16 prosenttia vastaajista ilmoitti kokeneensa myös muuta metsästyksen häirintää kuin tornien rikkomista. Esimerkiksi hirvipassimiehiä saavutaan häiritsemään ja metsästysalueella liikutaan ja melutaan tahallisesti. 

Laillisen metsästyksen häirintä on rikos metsästyslain 31§ mukaisesti.

– Kyse on elämästä piittaamattomuudesta hyvin laajassakin mielessä. Hirvenmetsästys vähentää tutkitusti hirvikolareita. Eläinkolarien väheneminen on metsästyksen olennainen seuraus yhteiskunnassa, muistuttaa Ere Grenfors.
--

Hirvitorneihin kohdistuneesta ilkivallasta raportoitiin seuraavilla paikkakunnilla:

Aura, Espoo, Hämeenlinna, Hollola, Iitti, Joroinen, Järvenpää, Kalajoki, Kausala, Kouvola, Kuopio, Lieto, Liperi, Marttila, Mäntsälä, Nokia, Nurmijärvi, Salo, Säkylä, Tampere, Tuusula ja Virrat.

Muuta metsästyksen häirintää raportoitiin seuraavin paikkakunnin:

Espoo, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Iitti, Joroinen, Kouvola, Lieto, Liperi, Mäntsälä, Nokia ja Riihimäki.