Arno Ahosniemi vastaa Antti Kaikkoselle: Digihuijauksia ei voi hoitaa vain avaamalla pankin piikki – somealustat velvoitettava mukaan
22.9.2025 16:25:42 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen ulostuloa huijausten torjunnan tehostamisesta oikeansuuntaisena. "Kaikkonen nostaa esiin merkittävän yhteiskunnallisen ongelman: digihuijaukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Pankkien rooli torjunnassa on keskeinen, mutta yksin pankit eivät tätä taistelua voita. Ongelman mittaluokka on niin suuri, ettei sitä voi lakaista maton alle vain avaamalla pankin piikki. On puututtava itse ongelmaan", Ahosniemi jyrähtää.

Vakuutusmaailmassa tunnetaan hyvin niin sanottu moraalikatoilmiö. Siinä vakuutuksen ottajan huolellisuus heikkenee, kun vakuutus otetaan ja oma toiminta muuttuu leväperäisemmäksi, jolloin vahinkoja sattuu herkemmin. ”Jos pankit velvoitetaan korvaamaan kaikki huijaukset täysimääräisesti, on vaarana moraalikatoilmiö. Lisäksi riski korvausten väärinkäytöksille kasvaa”, Ahosniemi sanoo.
Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
"Pankit tekevät kaikkensa, mutta huijaukset alkavat usein muualla kuin pankkien kanavissa – sosiaalisen median alustoilla, verkon kauppapaikoilla ja viestipalveluissa", Ahosniemi muistuttaa.
FA vaatii, että myös somealustat ja verkon markkinapaikat velvoitetaan torjumaan huijauksia. "Huijarit lähestyvät uhrejaan tekstiviesteillä, sähköposteilla ja somessa. Rikolliset ostavat alustoilta myös maksettua mainontaa, jotka johtavat suoraan rikollisten huijaussivustoille. Ei voi olla niin, että somealustoille kelpaa rikollinen mainosraha, jota käytetään rahojen vientiin kansalaisilta. Pankit tulevat huijauksissa mukaan vasta, kun rikolliset ovat jo saaneet yhteyden uhriin", Ahosniemi sanoo.
Tehokas tietojenvaihto pankkien kesken helpottaisi tilannetta. Lainsäädäntö kuitenkin asettuu esteeksi.
”Nykyinen lainsäädäntö estää pankkeja vaihtamasta tehokkaasti tietoa rikollisesta toiminnasta, joten huijauksia torjutaan toinen käsi sidottuna”, Ahosniemi summaa. Jos pankit pystyisivät jakamaan tietoa keskenään, yksittäisistä epäilyttävistä toimista voisi nopeammin hahmottua kokonaiskuva selvästi rikollisesta toiminnasta.
Lopuksi Ahosniemi painottaa kansalaisten omaa roolia: "Valppaus on jokaisen paras suoja. Huijarit ovat kekseliäitä ja nopeita. Siksi tarvitaan yhteiskunnan laajuista torjuntaa – pankkien, teleoperaattorien, viranomaisten, alustojen ja kansalaisten yhteistyötä. Meidän kaikkien on toimittava yhdessä rintamassa. Kukaan ei voi hoitaa tätä yksin."
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Rajoittamaton määrä yritystilejä lisää rahanpesun ja veronkierron uhkaa – pankkien velvollisuus tilien avaamiseen on rajattava yhteen per asiakas12.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Asiakkaiden palveleminen myös tiliasioissa on pankkien keskeistä liiketoimintaa. Vapaaehtoisesti tilejä avataan jatkossakin tarpeen mukaan. Pankkien lakiin perustuva velvollisuus avata yritysasiakkaille perusmaksutilejä tulee kuitenkin rajata yhteen tiliin. Ehdoton velvoite avata asiakkaille useampia tilejä edesauttaa pankkijärjestelmän käyttöä rikollisiin tarkoituksiin. Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti alkuvuodesta, että oikeus peruspankkipalveluihin laajenisi koskemaan yksityishenkilöiden ohella yrityksiä ja muita yhteisöjä. Työryhmän mietintö on menossa eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina.
Pankinjohtajien odotukset ylittyivät – sekä kotitalouksien että yritysten luotonkysyntä piristyi kesällä selvästi11.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Kotitalouksien luotonkysyntä piristyi kesän aikana selvästi, ilmenee Finanssiala ry:n tuoreesta Pankkibarometrista. Kotitalouksien kysyntä ylitti pankinjohtajien odotukset ja sen odotetaan kasvavan edelleen. Myös yritykset ovat loppukesän aikana kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna. Kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan. Vastaajien mukaan asuntokaupan vauhdittamisessa keskeisessä roolissa olisivat kotitalouksien luottamuksen parantaminen, työllisyyden kasvu ja korkotason aleneminen. FA kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Vastaajina on muun muassa pankin- ja konttorinjohtajia, konttorien esihenkilöitä ja luottopäälliköitä. Barometrikysely lähetetään seuraaville pankeille: Nordea, OP Pohjola, Danske Bank, Aktia Pankki, Säästöpankkiryhmä, POP Pankki -ryhmä, Ålandsbanken, Oma Säästöpankki, Hypo, SEB ja S-Pankki.
Todellisia säästöjä eläkejärjestelmästä olisi saatavissa yrittäjäeläkkeistä työeläkeyhtiöiden yhdistämisen sijaan10.9.2026 13:04:55 EEST | Tiedote
Suomen yksityisiin työeläkeyhtiöihin perustuva eläkejärjestelmä on varteenotettavien tutkimusten perusteella kansainvälisen vertailun kestävä ja tehokkaasti hallinnoitu. Eläkemaksussa ei Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien perusteella ole tulevaisuudessa korotuspainetta – päinvastoin. Koko eläkejärjestelmän tasolla valtion kustannussäästöjä olisi saatavilla helpoiten yrittäjien eläkejärjestelmästä. Tuleva YEL-uudistus lisää yrittäjäeläkejärjestelmän kustannuksia valtiolle. Suomen Yrittäjät on ehdottanut työeläkeyhtiöiden yhdistämistä tuoreen selvityksensä nojalla.
Maailma-rahastot keräsivät kesällä uusia omistajia – sijoittajat hakivat hajautusta9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Maailma-osakerahastot saivat lähes 34 000 uutta omistajaa kesän aikana. Osakerahastojen omistajamäärä kasvoi kesällä lähes kaikissa rahastoluokissa. Elokuun tuottokärjessä porskuttaneiden Suomi-rahastojen nettomerkinnät kääntyivät miinusmerkkisiksi, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat nousivat elokuussa yli 226 miljardiin euroon. Uuteen ennätystasoon pääomat siivitti markkinoiden hyvä kehitys sekä nettomerkinnät.
Komission hyvä tavoite virtaviivaistaa pankkisääntelyä ei saa törmätä kiireeseen ja liialliseen kunnianhimoon8.9.2026 12:32:15 EEST | Tiedote
EU-komissio on tunnustanut pankkisääntelyn menneen liian pitkälle, kirjoittaa kolumnissaan Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi. Monimutkainen sääntely haittaa jo talouskasvua. Komissio julkaisi heinäkuussa tiedonannon, joka ottaa kantaa valtavaan määrään pankkisääntelyä. Sen pohjalta ehdotetaan uutta sääntelyä jo ensi vuoden puolella. Komissio saattaa olla haukkaamassa liian suurta palaa kerralla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme