Talousennuste vuosille 2025-2027: Taantuman jälkeen kasvutekijät kunnossa?
25.9.2025 00:01:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren syksyn 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,6 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne kohenee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,5 ja 1,4 prosenttiin. Yksityinen kulutus jarruttaa talouden elpymistä toistaiseksi, mutta arvioimme sen kääntyvän kasvuun ensi vuonna. Maailmankaupan epävarmuus on hieman hälventynyt vuoden mittaan, minkä ansiosta vientinäkymät ovat parantuneet.

Suomen talous jatkoi hidasta elpymistä alkuvuonna, mutta lupaava kehitys pysähtyi kevään ja kesän aikana. Tämän vuoksi olemme laskeneet kuluvan vuoden kasvuennustetta 0,8 prosenttiyksikköä viime kevään ennusteesta. Kuluvan vuoden kasvuennustetta painaa eritoten yksityinen kulutus, kun taas nettovienti tukee haurasta kasvua. Tulevina vuosina investoinnit ja yksityinen kulutus elpyvät, mikä puolestaan vauhdittaa talouskasvua.
Yhteenveto Laboren syksyn 2025 suhdanne-ennusteesta:
- Yksityinen kulutus supistuu toista vuotta peräkkäin, mutta kääntyy kasvuun tulevina vuosina patoutuneen kysynnän ja reaalitulojen nousun ansiosta. Inflaatio pysyy tänä vuonna hitaana, mutta kiihtyy kahden prosentin tuntumaan vuosina 2026–2027.
- Vientinäkymät ovat selkeytyneet vuoden edetessä. Vaikka epävarmuus on edelleen koholla, arvioimme Suomen viennin kasvavan etenkin Saksan talouden elpyessä. Tuonti kasvaa suhdannekäänteen, hävittäjätoimitusten ja muiden investointien mukana, minkä seurauksena nettovienti tukee kasvua vain maltillisesti.
- Julkinen velka kasvaa edelleen ja vakiintuu noin 86 prosenttiin suhteessa BKT:hen ennustejakson lopulla. Sopeutustoimet hillitsevät menoja, mutta heikko verotulojen kehitys, korkomenot ja kasvavat puolustusinvestoinnit pitävät alijäämän korkeana.
- Työttömyysaste Suomessa on selvästi EU:n keskiarvoa korkeampi, 10,0 prosenttia. Arvioimme, että työttömyys jämähtää noin 9,5 prosenttiin ennustejaksolla vähäisen työvoiman kysynnän, pitkäaikaistyöttömyyden ja työn tuottavuuden kiihtymisen vuoksi.
- Investoinnit kasvavat ennustejaksolla asuinrakentamisen, puolustushankintojen ja tutkimus- ja kehittämispanostusten ansiosta 3–4 prosentin vauhtia.
Kotimarkkinat jumissa
Suomen talouden kasvu käynnistyi hitaasti viime vuoden puolella, mutta lupaava kehitys suli jäiden mukana keväällä.
”Suomen talouden ongelmat liittyvät tällä hetkellä kotimaiseen kysyntään. Yksityinen kulutus supistuu kotitalouksien säästäessä poikkeuksellisen voimakkaasti. Julkiset kulutusmenot pienenevät osana sopeutusta, eikä kasvua voi rakentaa elvytyksen varaan velkaantuneisuuden vuoksi,” arvioi Laboren ennustepäällikkö VTT Juho Koistinen.
Vientikysyntä antaa kuitenkin aihetta varovaiseen optimismiin.
”Tänä vuonna tavaraviennin kasvua ylläpitävät tilapäiset tekijät kuten viime vuoden heikko vertailukohta ja heinäkuulle kirjattu suuri risteilijätoimitus. Vientinäkymät ovat kuitenkin vakautuneet vuoden edetessä. Suomalainen vienti hyötyy Saksan talouden ja etenkin teollisuuden elpyessä hiljalleen.”
Työttömyys on sen sijaan ongelma, joka voi aiheuttaa kasvun edellytysten ohenemista.
”Työttömyys on jumiutunut korkealle, emmekä arvioi tilanteen paranevan nopeasti. Ongelmaksi muodostuu suuri pitkäaikaistyöttömien määrä ja osaamisen rapautuminen pitkien työttömyysjaksojen aikana. Tämän ongelman ratkaiseminen on äärimmäisen tärkeää inhimillisestä ja tulevien vuosien talouskasvun edellytysten näkökulmasta.”
Ennuste julkaistaan Laboren verkkosivuilla 25.9. klo 00.01. Voit ladata ennusteen (PDF) liitteistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho KoistinenennustepäällikköMakrotalous, ennusteet ja toimialatalous
Puh:040 940 2833juho.koistinen@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yhteinen tietopoliittinen kannanotto: Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla11.9.2026 09:20:07 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus Luke, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia.
Rampaa aasia ei kannata kepittää – Blairin hallituksen oppi, joka Suomessakin kannattaisi muistaa10.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Etlan Suomi 2051 -juhlakirja korostaa perustellusti talouskasvun tärkeyttä ja esittää toimia sen vauhdittamiseksi. Tarkennan keskustelua kahdesta suunnasta. Ensinnäkin talouskasvu on hyvinvoinnin väline: ihmisten hyvinvointi on talouskasvuakin tärkeämpää, vaikka kasvu ja hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Toiseksi kannusteet ovat kasvulle tärkeitä, mutta eriarvoisuutta on silloin tarkasteltava erikseen väestöryhmissä, joiden mahdollisuudet vaikuttaa omiin tuloihinsa poikkeavat olennaisesti toisistaan. Työikäiset on siksi erotettava lapsista ja nuorista, eläkeikäisistä ja heistä, joiden työkyky on alentunut.
Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää Pohjois-Karjalassa9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa toteutettu saatavuusharkinnan väliaikainen poisto kasvatti ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää 14 prosentilla. Vaikutukset keskittyivät kaupunkeihin, matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskikokoisiin sekä kaikkein suurimpiin toimipaikkoihin. Laajempia maakunta- tai kuntatason vaikutuksia ei juuri keskipitkällä aikavälillä havaittu.
Laskelma ei ole ehdotus – mitä tutkimuslaitos tekee ja mitä se ei tee7.9.2026 15:33:32 EEST | Blogi
Tutkimuslaitos laskee, mitä eri politiikkavaihtoehdoista seuraisi. Se ei kerro, mikä niistä pitäisi valita. Viime viikon eläkekattokeskustelu osoitti, ettei tämä ero ole kaikille selvä – siksi kirjoitan nyt auki, mitä Labore tekee, kuka sen rahoittaa ja miksi laitoksen julkaisuihin ilmestyy jatkossa maininta, jonka pitäisi olla itsestään selvää. Muuten, tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ja johtopäätökset ovat kirjoittajan omia ja edustavat laitoksen kantaa.
Blogi: Kuinka paljon Suomi voisi säästää rajoittamalla suuria eläkkeitä?3.9.2026 06:53:38 EEST | Blogi
Suomessa työeläkkeille ei ole ylärajaa. Kuinka paljon julkinen talous voisi säästää, jos kaikkein suurimpia eläkkeitä rajoitettaisiin? Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkastelee Eläketurvakeskuksen tilastojen avulla erilaisten eläkekattojen vaikutuksia ja arvioi, että jo verrattain korkea katto voisi tuottaa yli sadan miljoonan euron vuotuiset nettosäästöt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme