Väitös: Alaraajojen painemittaus voi kertoa piilevästä sydän- ja verisuonitautiriskistä

Alaraajojen tukkivassa valtimotaudissa verenkierto heikkenee valtimokovettumataudin aiheuttamien ahtaumien ja tukosten seurauksena. Muutosten ollessa lieviä tai potilaan liikkumisen ollessa rajoittunutta, ei sairaus välttämättä oireile mitenkään. Jopa puolet alaraajojen tukkivaa valtimotautia kärsivistä potilaista onkin oireettomia.

Suurimmalla osalla potilaista esiintyy valtimotautia samanaikaisesti myös muissa verenkiertoelimistön osissa, kuten sepelvaltimoissa tai aivovaltimoissa. Myös oireettomilla potilailla on suurentunut riski saada sairastaa sydän- tai aivoinfarkti.

Väitöskirjatutkija, LL Essi Kankaan väitöstutkimus osoittaa, että alaraajojen painemittaus heijastaa koko verenkiertoelimistön tilaa, ja voi siten olla yksinkertainen tapa piilevän sydän- ja verisuonitautiriskin havaitsemiseen tietyissä riskiryhmissä. Kankaan väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että jopa normaalin alarajalla olevat painemittaustulokset olivat yhteydessä suurentuneeseen kuolleisuuteen.

– Tutkimustulokset ovat merkittäviä ja koskettavat suurta joukkoa suomalaisista. Koko väestössä sydän- ja verisuonisairauksien osuus kaikista kuolinsyistä on noin kolmannes, kun se alaraajojen tukkivaa valtimotautia sairastavien keskuudessa kattaa yli puolet kaikista kuolinsyistä, Kangas selittää.

Yhteys valtimoiden jäykistymiseen ja aivovaltimopullistumiin

Ahtauttavan valtimotaudin lisäksi toinen merkittävä verenkiertoelimistöä kuormittava sairaus on valtimorakenteiden jäykistyminen, ja alaraajojen painemittauksilla pystytään saamaan viitteitä myös tästä.

Väitöstutkimuksen kahdeksan vuoden seurannassa todettiin, että potilailla, joiden valtimot eivät painemittauksessa puristuneet lainkaan kokoon jäykistymisen vuoksi, ennuste oli heikompi verrattuna potilaisiin, joilla valtimot olivat vain lievästi jäykistyneet.

Valtimoiden jäykistyminen heijastaa valtimon seinämän lihaskerroksen kalkkeutumista, joka poikkeaa sekä riskitekijöiden että syntymekanismin osalta ahtaumia ja tukoksia aiheuttavasta valtimokovettumataudista. Se myös kuormittaa verenkiertoelimistöä eri tavoin, mutta johtaa samankaltaisiin päätetapahtumiin, kuten sydäninfarktiin.

Tutkimus toi lisäksi uutta tietoa myös aivovaltimopullistumien ja painemittausten välisestä yhteydestä.

Valtimokovettumataudin rooli aivovaltimopullistumisen synnyssä on epäselvä ja osittain kiistanalainen. Väitöstutkimuksessa todettiin aivovaltimopullistumien esiintyvyyden olevan 4–9 kertaista niillä, joilla painemittaustulokset olivat alentuneet. Tämä havainto tukee teoriaa siitä, että aivovaltimopullistumataudin ja valtimokovettumataudin välillä on mahdollisesti yhteys. Lisäksi tutkimus osoittaa, että potilaat, joilla on aivovaltimopullistuma, on myös suurempi valtimotautitaakka, ja näiden potilaiden kohdalla tulisi myös kiinnittää huomiota valtimokovettumataudin riskitekijöiden hoitoon.

Yksinkertainen tutkimus, suuri hyöty

Alaraajojen painemittaus on edullinen ja helposti toteutettavissa oleva tutkimus. Se on käytettävissä laajalti perusterveydenhuollon yksiköissä, mutta sen käyttö kuitenkin rajautuu tällä hetkellä alaraajaoireisten potilaiden tutkimiseen epäiltäessä alaraajojen tukkivaa valtimotautia.

Painemittausten sisällyttäminen potilaiden rutiinitutkimuksiin, esimerkiksi vuosikontrollien yhteydessä, mahdollistaisi tehokkaamman oireettomien, kohonneessa valtimotautiriskissä olevien potilaiden tunnistamisen. Tämän myötä riskitekijöiden hoitoa voitaisiin kohdentaa entistä tarkemmin ja parhaimmillaan sydän- ja verisuonitapahtumien määrää voitaisiin vähentää väestötasolla.

– Painemittaus on edullinen ja helppokäyttöinen tutkimusmenetelmä, jonka avulla voisimme tunnistaa oireettomat riskipotilaat ajoissa. Perusterveydenhuollossa tämä voisi tarkoittaa tehokkaampaa sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hoitoa ja sitä kautta sydäntapahtumien ehkäisyä, kertoo väitöskirjatutkija.

Väitöstilaisuus perjantaina 3. lokakuuta

LL Essi Kangas esittää väitöskirjansa ”Peripheral pressure measurements: association with cardiovascular mortality and intracranial aneurysms” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.10.2025 klo 12.00 (TYKS T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Ilkka Uurto (Tampereen yliopisto ja Tays) ja kustoksena professori Harri Hakovirta (Turun yliopisto ja Tyks). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.