Blogi: Tunteiden jäävuori – mitä pinnan alla todella tapahtuu?

​Tunnetaidoista tai tunteidenhallinnasta keskustellaan nykyään paljon. Mutta solahtavatko tunteiden käsittely tai niistä puhuminen eri palveluihimme tai ihmisuhteisiimme sittenkään luontevasti? Tuntuu, ettei moni edelleenkään ymmärrä, millainen merkitys arjessa esiintyvillä tunteilla on jokaisen meidän hyvinvoinnille.

Sanon tämän siksi, että törmään tunteidenhallinnan ja tunteista keskustelemisen vaikeuteen sekä omassa työssä että siviilissä. Monesti en voi olla pohtimatta, mitkä kaikki haasteet ihmisten elämässä olisivat ennaltaehkäistävissä, jos ilmapiiri keskustelulle olisi vapaampi.

Sosiaalisessa mediassa asiat, kuvat ja tekstit, menevät usein filtterien ja nimimerkkien läpi. Mutta uskallanko kertoa kasvotusten, kumppanille, vanhemmalleni, lapselleni tai ammattilaiselle siitä, millaisia haasteita tunteiden suhteen on oman pään sisällä tai oman perheeni sisällä?

Onko meillä tunne lähisuhteissamme tai ammattilaisen kanssa keskustellessamme, että voin kertoa tunteistani, saati omista haasteistani niiden hallinnassa? Mitä voin saavuttaa tai menettää, jos avaan itseäni muille?

Mitkä ihmeet roolit?

Tarkastelen tätä aihetta niin lähisuhdeväkivaltatyöntekijänä kuin itse ruuhkavuosiani elävänä perheenisänä. Nämä kaksi ovat erilaisia rooleja, mutta nämä roolit vuotavat keskenään väkisinkin  – esimerkiksi tällaisesta aiheesta kirjoittaessani tai ammattilaisille koulutusta pitäessäni. Rohkenen kuitenkin väittää, että tämä on vain vahvuus.

Opimme elämässämme eri rooleistamme, keräämme vahvuuksia. Vanhemmuus vuotaa ammattilaisroolin puolelle kykynä olla paremmin läsnä, tarkastella pieniäkin yksityiskohtia. Ammattirooli tukee vanhemmuudessa kykyä ajatella asioita laajemmin. Näihinkin liittyy tunteidenhallintaa ja tasapainottelua: miten en esiinny työssäni perheenisänä enkä toisaalta kotona sosiaalisetänä. Välillä roolit sekoittuvat ja sekin on varsin inhimillistä, ihmisiähän ollaan. Töissä nyökkäilee välillä univelkoja kerryttänyt perheenisä ja kotona ohjeistaa Oma Hämeen ammattihenkilö.

Yksi itseäni pohdituttava asia liittyykin juuri rooleihin ja niiden välillä sukkulointiin. Elämässä meillä on useita rooleja, työntekijänä, puolisona, vanhempana, itse jonkun lapsena. Päädymme tarkastelemaan omia ja toisten tunteita monesta eri roolista käsin. Yhden roolin painamme helposti taka-alalle, tietoisesti tai tiedostamatta: olen jonkun lapsi.

Millaisen mallin sain tunteiden käsittelystä lapsena, omilta vanhemmiltani tai muilta aikuisilta? Koen, että tämä on tärkeä kysymys pohtia. Siksi, että se määrittää sen tason, jolta ponnistamme kohti onnistunutta tunteiden käsittelyä. Malli selittää myös sitä, millainen tarve meillä olisi esimerkiksi tuelle tunteidenhallintamme suhteen.

Tämä liittyy myös armollisuuteen ja itsemyötätuntoon: mikä minulle on tällä hetkellä riittävää ja mahdollista, mitkä tunteet itsessä tai toisessa ovat vaikeita ja miten näissä asioissa voisin turvautua ammattilaisen apuun?

Jäävuori näkyvissä

Jos saamme turvallisesti ja riittävästi pohdittua omaa taustaamme ja kipukohtiamme tunnetaitojen suhteen, on myös lähisuhteissamme mahdollisempaa paremmin ymmärtää omia ja läheisen reaktiota erilaisiin tilanteisiin ja tunteisiin.

Olen niin ammatissani kuin siviilielämässäkin seurannut, miten monesti tunteiden jäävuoren huippu voimakkaine tunteineen hämmentää ja pelottaa ihmissuhteissa. Pinnan päälle meistä saattavat näkyä primitiivisimmät tunteet ja näkymättömiin jäävät helposti syvemmät tunteet ja tarpeet. Ellemme pääse katsomaan pinnan alle, voi meihin jäädä turvattomuuden ja hämmennyksen tunteita.

Oman pinnanalaisen maailman pohtiminen luo paremmin mahdollisuutta myös toisen ihmisen ymmärtämiseen. Tässä yhteydessä on pakko nostaa esille yksi monipuolisimmin haastetta ja avuntarvetta aiheuttava tunne: häpeä. Häpeä lymyilee pinnan alla eikä tule sellaisenaan useinkaan esiin. Se kuohauttaa pinnalle mitä erilaisimpia reaktioita ja tunteita: kiukku, viha, pettymys, epätoivo, noin muutamia mainitakseni. Nämä edellä mainitut aiheuttavat sitten lisää häpeää.

Bongaatko noidankehän? Jos lanseerattaisiin kansallinen häpeänhoito-ohjelma, väittäisin että ehkäistäisiin samalla montaa negatiivista ilmiötä, väkivallan riskiä, muiden mukana.

Onkin tärkeää myös erottaa toisistaan pinnan päällä pyrskähtävät, arkeen kuuluvat tunteet ja väkivalta tai sen uhka. Omat tai toisen tunteidenhallinnan haasteet eivät oikeuta siihen, että lähisuhteissa kukaan joutuu kokemaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Lähisuhdeväkivallan kokemuksiin on saatavissa apua. Tärkeä osa väkivaltatyötä, niin kokijan kuin tekijänkin kohdalla, onkin juuri omien tunteiden ja itsessä tapahtuvien reaktioiden pohtiminen.

Mistä tukea ja apua?

Jos oma tai läheisen turvallisuus lähisuhteessa mietityttää, voit pohtia tilannetta esimerkiksi seuraavien kysymysten läpi:

• Millaisia erimielisyyksiä tai riitoja minulla on lähisuhteessani? Mitä riitojen jälkeen tapahtuu?
• Käyttäytyykö läheinen minua kohtaan uhkaavasti, kovakouraisesti, mitätöi sanallisesti?
• Onko lähisuhteen tunnelma muuttunut? Ovatko riidat pahenemassa? Pelottaako minua?
• Tunnenko oloni luottavaiseksi ja turvalliseksi läheisteni seurassa?
• Saanko olla oma itseni läheisteni seurassa?
• Pelkäänkö käyttäväni väkivaltaa?

Lähisuhdeväkivaltaan on saatavilla apua, sekä tekijälle että kokijalle, yksin ei tarvitse jäädä. Mikäli oman arjen turvallisuus tai tunteiden kuohuminen pohdituttaa, Oma Hämeen Apua lähisuhdeväkivaltaan-sivusto tarjoaa tietoa ja polkuja asioiden käsittelyyn.

• Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön yksikön konsultaationumero 03 629 6562 palvelee arkisin klo 8-15.
• Akuutissa lähisuhdeväkivaltatilanteessa ole aina yhteydessä hätänumeroon 112.
• Kanta-Hämeen alueella lähisuhdeväkivallan kokijoita palvelee myös Hämeenlinnan turvakoti, 24/7 päivystysnumero 050 355 6707.

lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija
Vesa Thynell

​Lisätiedot medialle: lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija Vesa Thynell p. 040 480 6442, vesa.thynell@omahame.fi

​***********************************************************************************************************

Vanhemman tunnetaitoja ja niiden merkitystä perheeseen pohditaan Instagram-livessä keskiviikkona 1. lokakuuta. Oma Hämeen asiantuntijat keskustelevat aiheesta klo 18 alkaen. Ota Oma Hämeen instatili seurantaan ja hyppää mukaan keskusteluun! 

Instalivessä keskustelevat asiantuntija Vesa Thynell lähisuhdeväkivaltatyön yksiköstä ja psykologi Ainomarja Uusi-Oukari neuvolapalveluista.