Puita kuolee hälyttävää tahtia - tutkijat tarvitsevat lisää tietoa ymmärtääkseen ilmiötä
24.9.2025 15:06:41 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Viime vuosikymmeninä puuston kuolleisuus on kasvanut monissa metsäekosysteemeissä ympäri maailmaa. Metsätutkijat korostavat tarvetta ymmärtää tätä ilmiötä paremmin, sillä sen vaikutuksia maapallon ekologiaan ei vielä täysin tunneta.

Puiden kuolleisuuden, eli kuinka paljon puita kuolee per aikayksikkö suhteutettuna pinta-alaan, kasvu on huolestuttavaa paikallisten metsäekosysteemien kannalta. Maailmanlaajuisena ilmiönä sillä on kuitenkin merkittäviä, toistaiseksi huonosti tunnettuja, vaikutuksia yhteiskuntiin.
– Emme tällä hetkellä tiedä, kuoleeko maailman puista kymmenen vai viisikymmentä prosenttia ilmastonmuutoksen myötä, sanoo laserkeilauksen apulaisprofessori Samuli Junttila Helsingin yliopistosta.
Junttila oli mukana yli sadan metsätutkijan kansainvälisessä ryhmässä, joka kävi läpi lähes puoli miljoonaa metsäseurantatutkimusta 89 maasta ja viideltä eri mantereelta. He havaitsivat, että tärkein syy puiden kuolleisuuden kasvulle on ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja sen vaikutukset: kuumuus, ilman ja maaperän kuivuus, metsäpalot, myrskyt sekä hyönteistuhojen ja kasvitautien lisääntyminen.
– Puiden kuolleisuuden ymmärtäminen on erittäin tärkeää myös Suomessa, jotta voidaan tehdä tieteelliseen tietoon perustuvia kansallisia päästövähennystavoitteita ja suunnitella kestävää metsien käyttöä, Junttila sanoo.
Puuston hiilinielun ylläpito ja vahvistaminen ovat Suomen tärkeimpiä ilmastotoimia, fossiilisista polttoaineista luopumisen ohella. Siksi tarkka tieto puuston hyvinvoinnista on erittäin tärkeätä, kun valtiot pyrkivät rajoittamaan ilmaston lämpenemisen korkeintaan kahteen asteeseen esiteollisiin lämpötiloihin nähden, kuten Pariisin ilmastosopimuksessa on linjattu.
Onko puu elossa vai kuollut?
Junttilan johtama Global Ecosystem Health Observatory -tutkimusryhmä pyrkii tuottamaan tarkkaa tietoa puiden tilasta uusien satelliitti- ja ilmakuviin perustuvien tietokonekonenäkömenetelmien avulla.
– Tarvitaan vähintään viiden vuoden seurantajaksoja, joissa voimme seurata yksittäisten puiden tarkkuudella, että onko kyseinen puu elossa vai kuollut. Tämän pohjatiedon lisäksi on tärkeätä tietää paikallisten elinympäristöjen ominaisuuksista ja tietoja puiden iästä, koosta ja lajista, jotta voidaan päätellä miten puuston kuolleisuus etenee ilmaston yhä lämmetessä, Junttila sanoo. Hyvä uutinen on, että nykyteknologian avulla voitaisiin tehdä paljon jo nyt.
Artikkelissa tutkijat pyrkivät tunnistamaan menetelmiä, ehtoja ja tietokatveita puuston kuolleisuuden trendien seurannassa. Junttilan oman tutkimusalan laserkeilauksen edistyminen tekee puuston seurannasta koko ajan kattavampaa, mutta samalla tarvitaan myös maastomittauksia tulosten ja kaukokartoitusmenetelmien varmentamiseksi.
– Suomessa on valtavasti osaamista metsien kartoittamisesta ja se on ehdoton vahvuutemme. Toisaalta metsien terveyteen liittyvää osaamista ja opetusta tarvittaisiin lisää - siihen olisi tärkeää nykytilanteessa panostaa lisää resursseja, Junttila summaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Samuli Junttila
Puh:0407153477samuli.junttila@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Älypotkupuku kuvaa vauvan liikkumistaitojen kehittymistä8.9.2026 07:50:32 EEST | Tiedote
MAIJU-älypotkupuku rekisteröi vauvojen liikkeitä kotona leikin aikana ja tuotti vertailukäyriä motoristen taitojen kehityksestä. Suurin osa käyristä erotteli myös lapset, joiden motorinen kehitys poikkesi tavanomaisesta
Eurooppalaiset teknologiajohtajat uskovat eurooppalaiseen malliin, vaikka ihailevat Piilaaksoa4.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Eurooppalaiset teknologia- ja alusta-alan johtajat pitävät kiinni eurooppalaisesta yhteiskuntamallista. He arvostavat Yhdysvaltojen innovaatiokykyä, mutta eivät jaa Piilaakson libertaaria aatetta. Näin todetaan VTM Elina Kiiski-Katajan väitöskirjassa, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa.
Terveet elintavat keski-iässä tuovat paitsi vuosia myös onnellisuutta vanhuuteen3.9.2026 08:52:08 EEST | Tiedote
Miehet, joilla oli nelikymppisenä matala sydän- ja verisuonitautiriski, säilyttivät toimintakykynsä, onnellisuutensa ja elämänlaatunsa muita paremmin ikääntyessä, osoittaa miesten 50 vuoden seurantatutkimus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme