Väitös: Naisasialiike eli ja neuvotteli autoritaarisen vallan varjossa Koreassa
29.9.2025 10:00:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Uusi väitöskirja tarkastelee feminismin historiaa Etelä-Koreassa erityisesti kylmän sodan aikana, autoritaaristen hallintojen alaisuudessa.
Turun yliopiston väitöskirjatutkija, FM Katri Kauhanen selvitti väitöskirjassaan, miten sukupuolten välinen tasa-arvo, modernisaatio, kansallinen turvallisuus ja maan asema kylmässä sodassa muokkasivat eteläkorealaista naisasialiikettä.
Tutkimus käsittelee eteläkorealaisen naisasialiikkeen ja feminismin historiaa kolmen vuosikymmenen aikajaksolla 1950-luvun lopulta 1990-luvun vaihteeseen. Tuona aikana Etelä-Korea ponnisti Korean sodan jälkeisestä köyhyydestä talouskasvun tielle. Tämä tapahtui autoritaarisen sotilashallinnon alaisuudessa ennen kuin maa demokratisoitui 1980-luvun lopulla. Väitöskirja pohtii myös historiallisen narratiivin kautta maan autoritaariseen menneisyyteen liittyvää muistamisen politiikkaa.
Kauhasen väitöstutkimus tarjoaa tärkeän historiallisen näkökulman nykypäivän tasa-arvokeskusteluihin. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana feminismistä on tullut keskeinen keskustelunaihe Etelä-Koreassa, kun sen puolustajat ja vastustajat ovat ottaneet yhteen niin digi- kuin reaalimaailmassakin.
Viime vuoden joulukuussa Etelä-Korea ajautui syvään poliittiseen kriisiin, kun presidentti julisti maahan poikkeustilan. Sama presidentti oli omaksunut vaalikampanjassaan voimakkaan feminismin vastaisen kannan ja sai puolelleen erityisesti nuoret miesäänestäjät.
– Feminismin ajankohtaisuudesta huolimatta ilmiön historian tunteminen on vielä puutteellista, Kauhanen sanoo.
Valtion kanssa toimiminen oli strateginen valinta
Tutkimuksen keskiössä on vuonna 1959 perustettu Korean naisjärjestöjen keskusliitto, jonka toiminnan kautta väitöskirja tutkii korealaisen yhteiskunnan muutoksia ja autoritaarisen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan suhdetta kylmän sodan aikana.
Naisjärjestön agendalla keskeisiä teemoja olivat muun muassa perhelainsäädäntö, lisääntymisterveys ja -oikeudet, naisten tekemän työn arvostus sekä myös kansainvälisien virtauksien, kuten YK:n naisten oikeuksien ohjelmien jalkauttaminen Etelä-Koreaan. Samaan aikaan antikommunismi, kansallinen turvallisuus ja talouskasvu tarjosivat oman viitekehyksensä järjestön toiminnalle.
– Tutkimukseni osoittaa, että Etelä-Koreassa visio taloudellisesti ja sotilaallisesti vahvasta kansakunnasta sai monet toimimaan yhteistyössä autoritaarisen valtion kanssa. Naisten asema kytkeytyi tähän oleellisella tavalla, sillä maan kehitys edellytti molempien sukupuolien osallistumista, Kauhanen kertoo.
Korean naisjärjestöjen keskusliittoa on kritisoitu sen läheisistä suhteista autoritaariseen hallintoon, minkä vuoksi sen merkitystä korealaisen naisasialiikkeen historiassa on vähätelty.
Kauhasen väitöstutkimuksen keskeinen argumentti on, että yhteistyö oli neuvottelutaktiikka: Korean naisjärjestöjen keskusliitto esimerkiksi osallistui valtion perhesuunnitteluhankkeisiin lapsimäärän vähentämiseksi, koska se pystyi samalla välittämään tietoa sukupuolten tasa-arvosta ja siitä, että tyttölapset olivat yhtä arvokkaita kuin pojatkin.
Väitöstutkimus haastaa aiemmassa tutkimuksessa esitetyn kuvan siitä, että korealainen naisasialiike ei olisi kehittynyt autoritaarisena aikana ja että se olisi ollut irrallaan kansainvälisestä naisten aktivismista aina 1990-luvun vaihteeseen saakka.
– Väitöskirjani paljastaa kylmän sodan aikaisia naisten kansainvälisiä verkostoja, joissa muun muassa suomalainen YK:n apulaispääsihteeri ja presidenttiehdokas Helvi Sipilä toimi korealaisnaisten rinnalla, Kauhanen sanoo.
Eteläkorealaisen yhteiskunnan lisäksi väitöstutkimus tutkiikin feminismin ja kylmän sodan suhdetta laajemmassa kansainvälisessä kontekstissa. Kylmän sodan sukupuolihistoria on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tehnyt näkyväksi, miten naisten oli navigoitava haastavassa poliittisessa ympäristössä omien päämääriensä eteen. Naisten toiminta kylmän sodan aikana osoittaa, että tasa-arvon edistäminen yhdessä asiassa saattoi tarkoittaa kompromissin tekemistä toisessa.
Sukupuolten välinen kuilu luo tumman pilven taloudellisesti menestyneen Korean ylle
Etelä-Korea on tänä päivänä yksi Aasian johtavia talouksia ja merkittävä kulttuuriviennin keskus. Edistysaskeleista huolimatta, naisen asema on jäänyt pahasti jälkeen verrattuna muihin maailman suuriin talouksiin. Sukupuolten välinen palkkaero, matala syntyvyys, lasikatot, poliittisen vaikutusvallan eriarvoisuus ja alueelliset erot ovat esimerkkejä haasteista, joiden kanssa nopeasti vaurastunut Etelä-Korea kamppailee.
– Sukupuolittunut ymmärrys yhteiskunnan kriiseistä ei ole uusi asia, vaan sillä on pitkät historialliset juuret Koreassa, Kauhanen kertoo.
***
FM Katri Kauhanen esittää väitöskirjansa ”Re-examining the Women’s Movement in Cold War South Korea and Beyond: The History of the Korean National Council of Women” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 4.10.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Mauno Koivisto -sali (Pub1), Assistentinkatu 7, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Jie-Hyun Lim (Sogangin yliopisto, Etelä-Korea) ja kustoksena professori Lauri Paltemaa (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on Itä-Aasian tutkimus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri KauhanenväitöskirjatutkijaTurun yliopisto
katri.kauhanen@gmail.comTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Distansarbete ökar sömnen och minskar rörelsen – upp till 45 minuter mer stillasittande11.9.2026 08:59:11 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning från Åbo universitet sover man lite mer på distansarbetsdagar, men samtidigt sitter man mer och rör sig mindre än under arbetsdagar på kontoret.
Etätyö lisää unta sekä vähentää liikettä – istumista kertyy jopa 45 minuuttia enemmän11.9.2026 08:59:11 EEST | Tiedote
Turun yliopiston tutkimuksen mukaan etätyöpäivinä nukutaan hieman enemmän, mutta samalla istutaan enemmän ja liikutaan vähemmän kuin toimistotyöpäivinä.
Weisell-säätiö lahjoittaa Turun yliopistolle 100 000 euroa havaitsevan tähtitieteen alalle9.9.2026 12:30:27 EEST | Tiedote
Lahjoitus kohdennetaan tähtitieteeseen perustettavaan apulaisprofessuuriin ja apulaisprofessuurin tieteenalan tukemiseen. Uuden professuurin ala on havaitseva tähtitiede ja optiset havaintolaitteet.
Hästens skötsel, levnadsförhållanden och interaktion med ägaren formar dess karaktär9.9.2026 10:55:55 EEST | Pressmeddelande
En ny studie visar att hästens karaktär inte bara beror på gener, ålder eller ras, utan är också systematiskt kopplad till hur man håller, rider och sköter om hästen. Kvaliteten på relationen mellan ägaren och hästen spelar också en roll. Resultaten understryker vikten av dagliga vård- och hanteringsval för hästens karaktär och välbefinnande.
Hevosen hoito, elinolot ja vuorovaikutussuhde omistajaan muovaavat sen luonnetta9.9.2026 10:55:55 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että hevosen luonne ei riipu pelkästään perimästä, iästä tai rodusta, vaan liittyy systemaattisesti myös siihen, miten hevosta pidetään, ratsastetaan ja hoidetaan. Myös omistajan ja hevosen välisen suhteen laadulla on merkitystä. Tulokset korostavat jokapäiväisten hoitoon ja käsittelyyn liittyvien valintojen merkitystä hevosen luonteelle ja hyvinvoinnille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme