Kielitestit digitalisoituvat vaiheittain

Suomen ja ruotsin kielten keskitason YKI-tutkintoa voi käyttää kielitaidon osoittamiseen esimerkiksi Suomen kansalaisuutta haettaessa. Kiinnostus erityisesti suomen kielen YKI-testiä kohtaan on 2000-luvulla kasvanut reippaasti, ja suosituimmat tutkintotilaisuudet täyttyvät nopeasti. Suomen kielen keskitason kielitestiin osallistuneiden määrä on moninkertaistunut: esimerkiksi vuonna 2019 osallistujia oli yli 7 000, vuonna 2024 jo yli 8 400.

Suomen kielen keskitason YKI-testejä järjestetään kuusi kertaa vuodessa, ympäri Suomea ja kokeiluluontoisesti myös Viron puolella Tallinnassa. Vuonna 2024 järjestettiin yhteensä 404 testitilaisuutta 35 paikkakunnalla, ja tarjolla oli kaikkiaan lähes 11 900 testipaikkaa. Täyttämättä jäi siis miltei kolmannes paikoista.

– Tilastojen valossa testipaikoista on ylitarjontaa, mutta tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Vaikka suosituimmat testitilaisuudet esimerkiksi pääkaupunkiseudulla täyttyvät erittäin nopeasti, lopulta paikkoja on jäänyt täyttämättä. Haasteena ovat olleet eri syistä tulleet peruutukset. Esimerkiksi ilmoittautumismaksun maksamatta jättäneiden paikkoja on voinut tämän takia jäädä täyttämättä. Tämä on nyt ratkaistu rakentamalla jonotustoiminnallisuus, jonka ansiosta peruutetuille paikoille saadaan osallistujia aiempaa helpommin, sanoo Tutkintojen ja kieliosaamisen tunnustaminen -yksikön päällikkö, opetusneuvos Joonas Mäkinen Opetushallituksesta.

Tilastoista pistää silmään myös se, että yli puolet testisuorituksista ei yllä taitotasolle 3, joka vaaditaan esimerkiksi Suomen kansalaisuutta haettaessa.

– Näyttää siltä, että moni lähtee kokeilemaan kielitutkinnon suorittamista aika heikolla kielitaidolla, summaa Mäkinen.

Lakimuutokset kasvattavat asiakasmääriä entisestään

YKI-testiin liittyvät haasteet ovat olleet pitkään tiedossa Opetushallituksessa. Laaja kehitystyö on päässyt vauhtiin nyt, kun olemme saaneet siihen merkittävän rahoituksen vuosille 2025 ja 2026.

Odotettavissa olevat lakimuutokset, jotka kasvattavat asiakasmääriä entisestään, ovat tuoneet lisäpainetta kehittämiseen. Erityisesti parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva ulkomaalaislain muutos ja siihen liittyvä ehdotus kiristää pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä voi kaksinkertaistaa YKI-testin kysynnän.

– Olemme lähteneet uudistamaan palveluja ja kehittämään uusia toiminnallisuuksia: tähtäimessä ovat digitaaliset testit, joista saa sähköisen todistuksen hyväksytyn suorituksen jälkeen. Kaikki paperitestit jäävät vähitellen siis historiaan. Kehittämistyö etenee vaiheittain, ja osa teknisistä uudistuksista, kuten testipaikan jonotusmahdollisuus, on jo saatu asiakkaiden käyttöön, Mäkinen kertoo.

Pelkkä digitalisointi ei yksin ratkaise asiakasmäärän ennakoidusta kasvusta seuraavia haasteita, vaan tarvitaan järjestelmän laajempaa rakenteellista uudistusta ja prosessien kehittämistä. Myös tämä työ on käynnissä, yhteistyössä lainsäätäjän ja testien käytännön toteuttajien kanssa.

– Tavoitteenamme on saada kehitystyö päätökseen vuoden 2026 loppuun mennessä. Silloin asioiminen ja testiin osallistuminen sujuvat jo selvästi paremmin. Teemme kovasti töitä sen eteen, että jatkossa YKI-testit eivät ruuhkautuisi ja että palvelumme toimisivat sujuvammin, Asiakkuudet ja tieto -päätoiminnon johtaja Paula Merikko Opetushallituksesta sanoo.

Kielitutkinnot pähkinänkuoressa

• Opetushallitus hallinnoi yleisiä ja valtionhallinnon kielitutkintoja, jotka ovat virallisia kansallisia kielitutkintoja. Yleisiä kielitutkintoja (YKI) käytetään usein suomen tai ruotsin kielitaidon osoittamiseen kansalaisuushakemuksen yhteydessä, kun taas valtionhallinnon kielitutkinnoilla (VKT) osoitetaan toisen kotimaisen kielen taito julkishallinnon työtehtäviä varten.
• Sekä YKI- että VKT-tutkinnot suorittamalla saa virallisen kielitutkintotodistuksen, jota voi käyttää myös opiskelu- ja työpaikan hakemisessa. YKI-tutkinnossa voi osoittaa osaamista kaikkiaan yhdeksässä eri kielessä.