Ukkoskausi oli vaihteleva – kesän alussa salamoi ennätyksellisen vähän, loppukesällä ukkosti voimakkaasti
Ukkoskausi alkoi ennätyksellisen vähäsalamaisena, mutta huipentui loppukesän voimakkaisiin ukkosiin. Maasalamoiden määrä jäi kokonaisuudessaan hieman keskimääräistä alhaisemmaksi.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa havaittiin touko-syyskuussa noin 82 000 maasalamaa. Ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo vastaavalta ajalta on 113 000 maasalamaa.
Touko- ja kesäkuussa salamoi erittäin vähän viileän alkukesän takia.
”Vuodesta 1960 alkavien tilastojen valossa kesäkuu oli ennätyksellisen vähäsalamainen vajaalla 1 800 salamallaan. Sateinen mutta viileähkö kesäkuu ei suosinut ukkosten esiintymistä, mikä selittää alhaiset määrät”, toteaa tutkija Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta.
Keskimäärin kesäkuussa salamoita havaitaan noin 25 000.
Heinäkuun alkupuolella ukkosia alkoi esiintyä enemmän helteisen sään myötä, ja kuun salamamäärä 48 000 ylsikin lähelle keskimääräistä (54 000). Voimakkaita ukkosia esiintyi Lappia myöten. Ukkosia esiintyi vielä elokuun alussa, ja elokuun osalta salamamäärä (noin 24 500) olikin lähellä keskimääräistä (24 300 salamaa).
Kesän salamarikkaimmaksi päiväksi jäi 31. heinäkuuta, jolloin esiintyi vajaa 12 000 salamaa.
Syyskuussa ukkoset yllättivät voimakkuudellaan
Syyskuun alkupuoliskolla esiintyi ajankohtaan nähden voimakkaita ukkosia. Ne aiheuttivat haittaa, sillä salamoinnin lisäksi niihin liittyi runsaita paikallisia sateita. Syyskuun 9. päivä voimakkaita paikallisia ukkosia muodostui muun muassa Keski-Suomeen.
”Ukkoset etenivät hyvin hitaasti, jolloin paikallisesti ukkonen on ollut päällä pitkään, ja kokemus on ollut luultavasti pelottava. Myös vettä kertyi ukkosten reitillä runsaanlaisesti: esimerkiksi Jyväskylän lentoasemalla mitattiin sademääräksi yli 50 millimetriä tunnissa”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Meri Virman.
Syyskuun muutaman runsaan ukkospäivän takia kuun salamamäärä, 6 700 salamaa, ylitti selvästi keskimääräisen (2 800).
Kesä on ukkosten aikaa
Suurin osa Suomen ukkosista sijoittuu touko-syyskuulle, mutta myös talvella havaitaan ukkosta vuosittain.
Kaksi ukkosten tilastoinnissa yleisesti käytettyä suuretta ovat ukkospäivä sekä salamatiheys. Ukkospäivällä tarkoitetaan niiden vuorokausien lukumäärää, jolloin ukkosta on esiintynyt. Salamatiheydellä tarkoitetaan havaittujen salamoiden lukumäärää pinta-alayksikköä kohden jollakin jaksolla, esimerkiksi vuodessa. Suurempi tiheys siis tarkoittaa, että salamoita on tullut tietylle alueelle kyseisellä jaksolla runsaasti.
Salamoita havaitaan Ilmatieteen laitoksen salamanpaikantimella.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Antti Mäkelä, Ilmatieteen laitos, p. 050 301 1988
Tutkija Meri Virman, Ilmatieteen laitos, p. 050 479 8604
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Viikonlopusta on tulossa talvinen, ensilumi saattaa sataa etelässäkin13.11.2025 14:04:27 EET | Tiedote
Lämpötilat laskevat, kun lauha ilmamassa väistyy pakkasmassan tieltä. Pohjoisessa oleva matalapaine tuo lähes koko maahan sateita ja puuskaista tuulta.
Tutkijat selvittivät, miten Itämeren lämpöä voisi hyödyntää energiantuotannossa11.11.2025 10:04:31 EET | Tiedote
SeaHeat-tutkimushankkeessa tehtiin ensimmäinen koko Itämerta koskeva arvio meriveden lämmön hyödyntämisestä energiantuotannossa. Hankkeessa kehitetyn työkalun avulla voi arvioida eri merialueiden käyttömahdollisuuksia lämmönlähteenä vuosisadan loppuun asti.
Sää muuttuu viikon mittaan talvisemmaksi koko maassa10.11.2025 14:09:22 EET | Tiedote
Lappiin sataa paikoin kymmeniä senttejä lunta, etelässäkin talvirenkaat alkavat olla tarpeen.
Ilmaston lämpeneminen jatkuu poikkeuksellisena – vuodesta 2025 on muodostumassa mittaushistorian toiseksi tai kolmanneksi lämpimin6.11.2025 16:00:00 EET | Tiedote
Vuodesta 2025 on tulossa maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi tai kolmanneksi lämpimin vuosi, selviää Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n State of the Global Climate Update 2025 -raportista. Seuraukset ovat näkyneet vuoden aikana esimerkiksi sään ääri-ilmiöinä.
Revontulia voi nähdä tulevina öinä eteläistä Suomea myöten6.11.2025 13:55:32 EET | Tiedote
Revontulia voi nähdä eteläisessäkin Suomessa, kunhan pilvet eivät peitä taivasta. Parhaat mahdollisuudet revontulien bongailuun on tänään Länsi-Lapissa sekä Pohjanmaan rannikolta kaakkoon ulottuvalla alueella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme