”Yrittäjän hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kestävä” – Suomen pk-yritysten lainansaanti on tutkimusten mukaan hyvällä tasolla
3.10.2025 07:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- Rahoituksen saatavuus ei ole suurimpien ongelmien joukossa, kun pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä on kysytty kasvun esteistä. Yleinen taloustilanne koetaan tämän hetken suurimmaksi haasteeksi yrityksen kasvun ja kehittämisen kannalta.
- Yritysrahoituksen haasteet ovat Suomessa yleisesti ottaen suhteellisen vähäisiä, myös Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna. Erilaisia rahoituksen pullonkauloja on kuitenkin olemassa, ja ne koskevat muun muassa pieniä ja nuoria yrityksiä sekä kasvuhakuisia yrityksiä, jotka yrittävät skaalata toimintaansa teolliseen mittakaavaan.
- Pankin tehtävä on arvioida lainahakemukset huolellisesti ja varmistaa ennen lainan myöntämistä, että yrityksen kannattavuus, kassavirta ja vakavaraisuus ovat riittävällä tasolla. Näin varmistetaan sekä yrityksen että pankin näkökulmasta vastuullinen luotonanto.
Pienten ja keskisuurten yritysten lainansaanti on Suomessa paremmalla tasolla kuin julkisuudessa usein esitetään. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön barometrikyselyyn vastanneista pk-yrityksistä ainoastaan seitsemän prosenttia nimesi rahoituksen puutteen yrityksen kasvun tai kehittämisen suurimmaksi esteeksi. Vastaajista 42 prosenttia piti yleistä suhdanne- ja taloustilannetta merkittävimpänä kasvun ja kehittämisen esteenä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) selvityksen mukaan yritysrahoituksen haasteet ovat Suomessa yleisesti ottaen vähäisiä, ja ne ovat Euroopan mittakaavassa kaikkein pienimpiä. Joitain pullonkauloja rahoituksen saannissa kuitenkin on. Ne koskevat pääasiassa nuoria, pieniä, innovatiivisia, kansainvälisiä ja kasvuhakuisia yrityksiä. Lisäksi on pulaa riskirahoituksesta erityisesti siinä vaiheessa, kun toimintaa ollaan laajentamassa teolliseen mittakaavaan.
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi huomauttaa, että pankin tehtävä ei ole toimia varsinaisena riskirahoittajana, vaikka lainoituksen luonteeseen riskit kuuluvatkin.
”Lainaa saadakseen jokaisella yrityksellä on välttämättä oltava kolme asiaa kunnossa: kannattavuus, kassavirta ja vakavaraisuus. Yrittäjän hankkeille löytyy kyllä rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on tarpeeksi kestävä. Se takaa riittävän luotonmaksukyvyn. Toki myös vakuuksien tulee olla kunnossa”, Ahosniemi toteaa.
Ahosniemen mukaan vastuullinen luotonanto ehkäisee ylivelkaantumista ja pienentää riskiä rahoitusjärjestelmän kriiseistä. Jämäkästi noudatetut kriteerit estävät asiakkaita ajautumasta hallitsemattomaan velkakierteeseen.
”Luotonmyöntökriteerit eivät ole pikkumaista nuukailua, vaan vastuullisuutta. Taustalla niitä ohjaavat mittava yksityiskohtainen sääntely ja tiukka valvonta. On muistettava, että lainapäätös on pankille liiketoimintariski, joten myöntämisedellytysten täyttymisestä on oltava tarkka. Pankit eivät hylkää lainahakemuksia ilkeyttään”, Ahosniemi painottaa.
Omistajan riskiä ei voi siirtää pankille – rahoituslähteet monipuolisemmiksi
Ahosniemen mukaan mahdollisimman monista pk-yritysten kasvua hidastavista pullonkauloista tulee hankkiutua eroon. Tämä koskee myös rahoitusta. Hän kuitenkin korostaa, että vastuuta siitä ei voi sälyttää pelkästään pankeille.
”Mitä sujuvammin rahoitusta saadaan välitettyä kasvua tuoviin investointeihin, sen parempi. Lepsu luotonmyöntöpolitiikka ei ole kuitenkaan ratkaisu, vaan yritysten rahoituskanavia tulisi saada monipuolisemmiksi. Pankkirahoituksen rinnalle tarvitaan lisää riskirahoitusta.”
Ahosniemi muistuttaa, että yritystoiminnassa tarvitaan myös yrittäjän omaa pääomaa sekä sitä täydentämään muuta oman pääoman ehtoista rahoitusta, eli aidosti riskiä kantavia ulkopuolisia rahoituslähteitä.
”Omistajan riskiä ei voi siirtää pankille”, Ahosniemi kiteyttää.
Ahosniemi kantaa huolta valtiovarainministeriössä kaavaillusta peruspankkipalveluiden tarjoamispakosta yrityksille.
”Peruspankkipalveluiden tarjoamispakko pk-yrityksille voi johtaa entistä huonompaan lopputulokseen. Jos aivan eri asiakasryhmiin liiketoimintastrategiassaan keskittyvien pankkien on tarjottava rahoitusta pk-sektorille, voi Suomen markkina näyttäytyä entistä vähemmän houkuttelevana esimerkiksi isoille ulkomaisille pankeille”, Ahosniemi varoittaa.
Finanssiala ry järjestää perjantaina 2.10. klo 12 Talouden pyöreän pöydän webinaarin yritysten lainansaannista. Viime aikoina on keskusteltu siitä, että yritysten kasvu tyssää aiempaa useammin vaikeuteen saada rahoitusta. Pankkien mukaan hyville hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kunnossa. Mistä homma kiikastaa? Välttelevätkö pankit liikaa riskejä? Onko pankkien kiristynyt sääntely tehnyt luotonannosta liiankin varovaista? Vahtiiko valvoja haukkamaisesti pankkien riskinottoa? Vai puuttuuko yrityksiltä rohkeutta? Ovatko yritysten kasvuhalut liian vaatimattomia?
Paneelissa ovat mukana:
- Marja Nykänen, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja
- Nina Arkilahti, Nordean liiketoimintajohtaja
- Petri Salminen, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja
- Arno Ahosniemi, Finanssiala ry:n toimitusjohtaja
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiVeli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiJussi KarhunenMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiLinkit
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Sisäpiirirekisteriuudistus on tervetullut, mutta rahastoyhtiöitä ei tule jättää ulkopuolelle3.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Hallitus valmistelee sisäpiirirekisterin pitovelvoitteen poistoa sijoituspalveluyrityksiltä. Velvoite tulisi poistaa samalla myös rahastoyhtiöiltä. Jos velvoite poistetaan vain sijoituspalveluyrityksiltä mutta jätetään rahastoyhtiöille, tavoitteet hallinnollisen taakan keventämisestä eivät täyty. Monissa konserneissa ja ryhmissä harjoitetaan molempia liiketoimintoja, jolloin eri vaatimukset toisivat päällekkäisiä prosesseja ja tarpeetonta hallinnollista työtä organisaatioiden sisällä. Sisäpiirirekisterisääntely on EU-sääntelyn kanssa päällekkäistä kansallista lisäsääntelyä. Lisäksi sen teho on kyseenalainen, kun se koskee vain kotimaisia yrityksiä ja jättää ulkomaiset kilpailijat ulkopuolelle. Sijoituspalveluyritysten sisäpiirirekisteri on aikanaan syntynyt tarpeeseen valvoa markkinaosapuolten toimintaa. Kun markkinat olivat pääosin kansallisia, niin kansallinen sääntely oli perusteltua. Sittemmin markkinoiden yhdentyessä on tilalle tullut koko EU-alueella harmonisoitu sääntely, joka k
Hyvä että hallituksella on halua kehittää osakesäästötiliä – nyt tärkeintä olisi hyväksyä myös aloittaville piensijoittajille sopivat sijoitusrahastot mukaan2.9.2026 11:13:29 EEST | Tiedote
Hallitus päätti budjettiriihessään selvittää osakesäästötilin laajentamista myös listaamattomiin yrityksiin. Asiaa on syytä selvittää mutta on syytä muistaa, että sijoitukset listaamattomiin yrityksiin eivät välttämättä sovi aloitteleville piensijoittajille muun muassa korkeamman riskin takia. Nyt olisi tärkeämpää laajentaa osakesäästötili koskemaan myös rahastoja, jotka ovat helpoin ja myös suosituin tapa aloittaa sijoittaminen.
Finanssiala lobbasi päättäjiä ahkerasti kansankapitalismin ja vastasyntyneiden säästöstartin puolesta vuoden 2026 alkupuoliskolla - 58 lobbausaihetta avoimuusrekisteriin29.8.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 58 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä tammi-kesäkuussa 2026. Yleisimpiä aiheita olivat rahastolainsäädännön kehittäminen, kansankapitalismin edistäminen, yritysrahoituksen saatavuus, vastasyntyneiden säästöstartin ja rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvion tekeminen. FA on julkaissut jo ennen avoimuusrekisteriä vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.1.–30.6.2026.
Vastasyntyneiden ensisijoitus on toteutettava tulevalla hallituskaudella – vaurastumisen polulle jo vauvana19.8.2026 10:53:49 EEST | Tiedote
Vastasyntyneiden ensisijoituksen toteuttaminen on otettava seuraavan hallituksen ohjelmaan. Toteutusta varten on perustettava työryhmä, johon sidosryhmät kutsutaan mukaan. Ensisijoitukseen on pystyttävä sisällyttämään erilaisia sijoituskohteita ja -tuotteita, kuten sijoitus- ja vaihtoehtorahastot, listatut arvopaperit sekä sijoitusvakuutukset.
Tekoälyhuuma osoitti heinäkuussa rauhoittumisen merkkejä – osakerahastot vetivät silti uusia sijoituksia11.8.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa uutta pääomaa yhteensä vajaa 800 miljoonaa euroa. Rahastopääoman määrä kasvoi hieman vähemmän markkinakehityksen vuoksi. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa lähes 222 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme