Talous & Yhteiskunta 3/2025 | Yhdysvallat

Lokakuun Talous & Yhteiskunta -lehden teemana on Yhdysvallat. Lehden kansijuttua varten toimittaja Juha Merimaa haastatteli MIT-yliopiston professoria, talousnobelisti Daron Acemoglua Yhdysvaltain ja Euroopan talouksien eroista ja yhtäläisyyksistä. Acemoglu näkee Euroopan tulevaisuuden myönteisemmin kuin moni muu analyytikko. Yhdysvaltalaisten yritysten pörssikursseja on hänen mukaansa paisuttanut tekoälyyn liittyvä innostus, joka on kuitenkin ylimitoitettua. Yhdysvaltain talouden tulevaisuudennäkymiä myös heikentävät Donald Trumpin vallanhimo ja ”älyvapaat” taloustoimet.

”Teillä Euroopassa asiat ovat hyvin hallinnassa Yhdysvaltoihin verrattuna. Erityisesti Pohjoismaissa tasapaino valtion ja yhteiskunnan välillä on poikkeuksellisen vakaa, mikä lupaa hyviä olosuhteita talouskasvulle”, Acemoglu sanoo.

Euroopan maillakin on Acemoglun mukaan paljon tekemistä, mutta jos epävakaus Yhdysvalloissa jatkuu, Eurooppa voi alkaa näyttää entistä houkuttelevammalta investointikohteelta. Kiinan hän ei näe näistä investoinneista kilpailevan.

”Kiina ei ole onnellinen maa vaan sortovaltio. Kiinalla on joitakin taloudellisia vahvuuksia, mutta sen talouskasvun vauhti on jo hiipumassa. Sieltä en hakisi mallia.” 

Lehden artikkeleissa käsitellään Yhdysvaltojen lisäksi mm. yritysten innovointia ja talouspoliittisten päätösten vaikutusarvioita:

1) Patenttidataa hyödyntävä tilastollinen analyysi kertoo, että Suomen nuorissa yrityksissä patentointi on ollut vahvassa kasvussa ja vanhoissa yrityksissä laskussa. Matemaattis-luonnontieteellisesti koulutettujen työntekijöiden osuus selittää nuorten yritysten innovatiivisuutta. Tällaiset yritykset auttavat Suomea nousemaan ylös tuottavuuskuopasta, kirjoittavat professori Ari Hyytinen (Hanken ja Helsinki GSE), johtaja, professori Mika Maliranta (Labore, Turun yliopisto), väitöskirjatutkija Eero Nurmi (Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE), väitöskirjatutkija Atte Pudas (Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE) ja professori Otto Toivanen (Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE).
Osaajia hyödyntävät nuoret yritykset versovat innovaatioita

2) Yhdysvaltojen ajatellaan usein olevan taloudellisen kilpailun kärkimaa, missä markkinat toimivat tehokkaammin kuin muissa maissa, koska niitä ei häiritä sääntelyllä tai muilla esteillä. Varsinkin amerikkalaiset itse uskovat tähän amerikkalaisen markkinatalouden ja tehokkuuden myyttiin. Kuva on kuitenkin aika kaukana totuudesta, kirjoittaa Cornellin yliopiston professori Aija Leiponen.
Yhdysvaltain viestintämarkkinat kärsivät monopoleista ja politiikasta

3) Miten hallituksen päätökset vaikuttavat julkiseen talouteen – ja millä aikavälillä? Talous- ja sosiaalipoliittisten esitysten tueksi laadittavat vaikutusarviot perustuvat tutkimuksiin, mutta niiden taustalla on paljon oletuksia ja vähän tietoa siitä, kuinka nopeasti vaikutukset toteutuvat. Nykyistä parempia vaikutusarvioita tarvittaisiin etenkin päätösten lyhyen aikavälin vaikutuksista, professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta kirjoittaa.Talouspoliittisten päätösten vaikutusarvioihin liittyy paljon epävarmuuksia

4) Kaupallisen koulutuksen suorittaneilla yritysjohtajilla on kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa huono maine. Analyysi suomalaisella aineistolla ei kuitenkaan löydä todisteita siitä, että tällaiset johtajat vaikuttaisivat työntekijöiden palkkoihin eri tavalla kuin muunlaiset johtajat, tutkija Veera Nippala Laboresta kirjoittaa.
Kauppisjohtajien huonolle maineelle ei löydy perusteita Suomesta

5) Palkkahajonta on kasvanut Suomessa tasaisen varmasti. Taustalla vaikuttavat erityisesti toimialarakenteen muutokset ja ammattien palkkaerojen kasvu, jotka muovaavat työmarkkinoiden dynamiikkaa, johtava tutkija Paolo Fornaro Laboresta kirjoittaa.
Mistä palkkaerojen kasvu johtuu?

Päättäjä-palstalla haastateltavana on ulkoministeriön viestintäjohtaja Mikko Koivumaa. Kolumnisteina lehdessä esiintyvät toimitusjohtaja Kristiina Helenius näkökulmallaan Antaako Yhdysvallat vapaaehtoisesti periksi Kiinalle? ja ekonomisti Heikki Pursiainen kolumnillaan Ratkaisua nykyajan ongelmiin ei löydy metsästäjä-keräilijöiltä.

Talous & Yhteiskunta 3/2025 ilmestyy 8.10.