Lasten palliatiivista hoitoa kehitetään aktiivisesti

Lasten palliatiivisen hoidon tavoitteena on parantaa vakavasti sairaan lapsen ja hänen läheistensä elämänlaatua sekä lievittämään kivun, henkisen kuormituksen tai sosiaalisten haasteiden tuomia kärsimyksiä. Palliatiivinen hoito voi kestää useita vuosia, ja sen aikana lapsen ja perheen tukena toimii monista eri alan ammattilaisista koostuva tiimi. Yhteistyössä perheen kanssa lapselle pyritään turvaamaan mahdollisimman normaali arki, johon kuuluu osallistuminen sosiaaliseen elämään, harrastuksiin sekä varhaiskasvatukseen tai koulunkäyntiin.

Lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon tarpeen ja palvelujen saatavuuden arviointi on haastavaa, sillä aiheesta ei ole tilastollisia tietoja. Palliatiivista hoitoa tarvitsevat lapset sairastavat mm. neurologisia sairauksia, syöpää tai harvinaisia aineenvaihduntasairauksia. Uudenmaan alueella kuolee vuosittain noin 70 lasta. Palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe, saattohoito, edellyttää erityistä huomiota, jotta hoito olisi mahdollisimman laadukasta.

”Lasten palliatiivisen hoidon saatavuus ja osaaminen vaihtelevat paljon. Hoidon kehittäminen varmistaa, että jokainen lapsi saa laadukasta, yksilöllistä ja perhekeskeistä hoitoa. Laadukas palliatiivinen hoito on olennainen osa tasa-arvoista terveydenhuoltoa myös lapsille, sanoo erikoislääkäri Helena Olkinuora HUSin Uudesta lastensairaalasta

Eurooppalaista yhteistyötä palliatiivisen hoidon parantamiseksi

HUS on mukana EU-rahoitusta saaneessa PALLIAKID-hankkeessa, joka tähtää palliatiivista hoitoa tarvitsevien lasten ja nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin ja elämänlaadun kohentamiseen. Kehitteillä on muun muassa varhaisen tunnistamisen malli, jonka avulla sairaalassa tunnistetaan palliatiivista hoitoa tarvitsevat potilaat ajoissa.

Hankkeessa keskitytään myös potilaiden, perheiden ja ammattilaisten välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Perheiden käyttöön on kehitteillä digitaalinen alusta, joka tehostaa perheiden osallistumista ja hoitoon liittyvää päätöksentekoa.  Virtuaalitodellisuuteen perustuvan koulutustyökalun avulla terveydenhuollon ammattilaiset voivat harjoitella vuorovaikutusta ja viestintää palliatiivisten potilaiden ja heidän omaistensa kanssa.

”Eurooppalainen yhteistyö mahdollistaa lasten palliatiivisen hoidon kehittämisen laajasti, kun käytössä on eri maiden ammattilaisten asiantuntemus ja resurssit. Yhteistyö auttaa yhtenäistämään hoitokäytäntöjä, mikä parantaa hoidon laatua ja tasa-arvoisuutta, sanoo erikoislääkäri Kristiina Luopajärvi.

Musiikkiterapia tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia

Taideterapiahanke on mahdollistanut musiikkiterapian aikaisempaa laajemmin palliatiivisille potilaille. Musiikkiterapia tukee lapsen ja perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia lääketieteellisen hoidon rinnalla. Musiikkiterapia räätälöidään aina palliatiivisessa hoidossa olevan lapsen ja perheen tarpeiden mukaan. Menetelmät vaihtelevat musiikin kuuntelusta ja soittamisesta laulujen kirjoittamiseen ja yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun.

Yhtenä keskeisenä työskentelymuotona ovat erilaiset muistoprojektit, joiden tavoitteena on muun muassa lohdun tuominen ja vaikeiden tunteiden käsittely. Heartbeat-menetelmässä nauhoitetaan lyhyt pätkä lapsen sydänääntä ja sen ympärille rakennetaan yksilöllinen muistoprojekti. Sydänääneen voidaan yhdistää esimerkiksi lapsen lempikappale, yhdessä perheen kanssa kirjoitettu laulu tai laulua. Teoksesta muodostuu näin merkityksellinen ja tärkeä muisto perheelle.

Kansainvälistä palliatiivisen ja saattohoidon viikkoa vietetään 6.–12.10.2025. Sen tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa tietoisuutta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta. Viikon aikana halutaan nostaa aihetta esiin, jotta palliatiivinen hoito ja saattohoito toteutuisivat yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa. 

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat