Liito-orava-LIFE-hanke päättyy – Espoo sovittaa jatkossakin yhteen kaupunkikehityksen ja liito-oravien suojelun

Kuusi vuotta kestänyt ja Euroopan unionin rahoittama Liito-orava-LIFE-hanke antoi Espoolle arvokasta tietoa siitä, miten uhanalaisia liito-oravia voidaan suojella kasvavassa kaupungissa.  

“Espoossa voi vuonna 2060 asua 200 00 ihmistä enemmän kuin nyt. Kaupunkiin pitää silti mahtua monimuotoista luontoa. Opimme kunnianhimoisessa hankkeessa, että kaupunkikehitys ja liito-oravien suojelu ovat mahdollisia yhtä aikaa”, sanoo hankkeen projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Laura Lundgren.   

Kaavoitus toimii: liito-oravat liikkuvat suunnitelluilla alueilla 

Yksi hankkeen tavoitteista oli selvittää, miten liito-oravat voidaan ottaa huomioon asemakaavoissa. Espoossa tarkasteltiin, toimivatko kaavamerkinnät ja -määräykset käytännössä eli säilyivätkö suunnitellut liito-oravien elinalueet ja kulkureitit rakentamisen jälkeenkin. 

“Seuranta osoitti, että liito-oravat esiintyivät juuri niillä alueilla ja reiteillä, jotka oli kaavassa säästetty niiden käyttöön. Kaavoitus onnistui toteuttamaan suojelutavoitteet”, Lundgren sanoo. 

Radioseuranta paljasti, että liito-orava on sopeutuvainen 

Suomalais-virolaisen Liito-orava-LIFE-hankkeen aikana Espoo testasi uusia suojelutoimia ja tutki liito-oravan elintapoja. Liito-oravien liikkeistä saatiin tietoa esimerkiksi radioseurannan avulla.  

“Kävi ilmi, että liito-oravat asuvat pienemmillä alueilla kuin on luultu. Ne osoittautuivat myös elintavoiltaan vähemmän nirsoiksi kuin mitä on arveltu. Niille kelpaakin pesäpuuksi mänty lehtipuiden lisäksi, ja radioseuratuista liito-oravista kaksi vieraili jopa espoolaispihan omenapuissa. Kaupungin melu ja valo eivät näytä haittaavan liito-oravia”, Lundgren kertoo.  

Hankkeen käytännön tekoihin kuului, että Espoo vahvisti liito-oravien kulkureittejä istuttamalla puita. Finnoonlaaksoon rakennettiin EU:n tuen rohkaisemana hyppytolppia, jotta liito-oraville tulisi nykyistä enemmän paikkoja ylittää Länsiväylä. 

Hyljelahdessa puolestaan kaupungin luonnonhoitoyksikkö testasi keinoja sovittaa yhteen ulkoilijoiden ja liito-oravien tarpeet lähimetsän hoidossa. 

“Liito-oraville tärkeillä alueilla suosimme erityisesti kuusta ja haapaa ja varmistamme, että niitä kasvaa metsässä myös jatkossa liito-oravaa varten,” kertoo metsänhoitaja Tiina Peippo kaupungin luonnonhoitoyksiköstä. 

Suojelutyö jatkuu hankkeen jälkeenkin 

Espoota velvoittaa suotuisan suojelun tason vaatimus: kaupungissa pitää jatkossakin olla vähintään yhtä paljon liito-oravia kuin nyt ja nuorille liito-oraville pitää olla tarjolla elintilaa, jonne levittäytyä. Hankkeen päätyttyä Espoo jatkaa puuntaimien ja hyppytolppien ylläpitämistä vähintään 20 vuotta ja ottaa liito-oravan huomioon kaikessa maankäytön ja luonnonhoidon suunnittelussa.  

“Suojelutyö ei ole aina helppoa, mutta tekemällä opimme. Yhden lajin suojelusta on hyötyä muullekin luonnolle sekä ihmisten viihtymiselle. Espoolaiset ovat ilahduttavan kiinnostuneita liito-oravan tulevaisuudesta”, Lundgren sanoo. 

Espoo myös jatkaa oppien vaihtamista muiden maiden ja kaupunkien kanssa.  

“Teemme asioita osana Espoo-yhteisöä ja tiiviissä yhteistyössä kaupungin yksikköjen kesken. Espoo osallistuu kansainvälisiin ja kansallisiin verkostoihin, joissa kehitetään yhdessä vaikuttavia tapoja suojella luontoa”, sanoo ympäristöjohtaja Tarja Söderman. 

Espoon liito-oravakanta on vahva 

Espoossa elää arviolta 1 000–2 000 liito-oravaa. Vuodesta 1995 alkaen kaupungin luontokartoituksissa on havaittu noin 3 500 liito-oravan pesäpuuta. Liito-oravat ovat levittäytyneet niin Pohjois-Espoon metsiin kuin tiiviisti rakennettuun Etelä-Espooseen. 
 
Vaikka kanta on Espoossa vahva, liito-orava on valtakunnallisesti vaarantunut laji. Suurimpia uhkia lajille ovat elinympäristöjen pirstoutuminen ja väheneminen.

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä. LIFE on EU:n ainoa yksinomaan ympäristölle, luonnonsuojeluun ja ilmastotoimiin kohdistuva rahoitus.