Aalto-Setälä: Suomi ei saa jäädä kilpailijoista jälkeen – teollisuuspolitiikan kunnianhimon tasoa nostettava

"Ilman elinvoimaista teollisuutta ei ole varaa ylläpitää laadukkaita palveluja, puolustusta, koulutusta tai hoivaa. Siksi hallituksen teollisuuspolitiikka on ratkaisevan tärkeää", Aalto-Setälä toteaa.

Puhtaan siirtymän investointikannustin houkuttelee miljardiluokan hankkeita Suomeen – hakemuksia on jo yli 20 miljardin euron arvosta. Yritysten investointisuunnitelmat ovat nousseet yli 300 miljardiin, lupaprosesseja sujuvoitetaan kohti yhden luukun mallia ja tutkimus- ja kehityspanostuksia nostetaan neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä

"Kunnia kuuluu yrittäjille, jotka kantavat riskin ja palkkaavat ihmisiä. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että Suomessa kannattaa investoida ja kasvaa”, Aalto-Setälä painottaa.

Hänen mukaansa kunnianhimoa on kuitenkin edelleen nostettava. Työnteosta ja yrittämisestä on tehtävä entistä kannattavampaa, lupaprosessien on oltava nopeampia ja Suomen on oltava houkutteleva investointikohde myös uusille kasvualoille.

"Teollisuuspolitiikan pitää kattaa perinteisen teollisuuden ohella myös digitaaliset palvelut, luovat alat ja start-up-yritykset. Pienet kasvuyritykset eivät saa jäädä suurten varjoon", Aalto-Setälä sanoo.

"Kasvu tehdään rohkeasti uudistuvalla teollisuudella. Yritykset kertovat meille selvästi, mitä ne tarvitsevat: palkkauksen kynnyksen madaltamista, edullista puhdasta energiaa, osaavaa työvoimaa ja arvostusta. Hallitus tekee tätä työtä yhdessä yritysten kanssa. Suomi ei saa jäädä kilpailijoista jälkeen”, Aalto-Setälä päättää.


Aalto-Setälän pitämä ryhmäpuhe teollisuuspoliittisen selonteon palautekeskusteluun.
Muutokset puhuttaessa mahdollisia. 

Arvoisa puhemies,

Kokoomus on suomalainen teollisuuden vahvin puolustaja. Uudistuva teollisuuspolitiikka - eli kasvun ja investointien mahdollistaminen alijäämäiseen Suomeen on tärkeämpää nyt kuin koskaan.

Me kokoomuslaiset tiedämme, että suomalaisen hyvinvointi perustuu työntekoon ja yrittämiseen. Ilman elinvoimaista teollisuutta ei ole varaa ylläpitää laadukkaita julkisia palveluja, ei sotilaallista puolustusta, ei varhaiskasvatusta, ei koulutusta eikä vanhustenhoivaa. Siksi tämä selonteko on niin tärkeä.

Arvoisa puhemies,

Ensimmäistä kertaa Suomella on nyt kunnianhimoinen ja kokonaisvaltainen strategia, joka kantaa yli hallituskausien ja jolla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä globaalissa taloudessa.

Suomi tarvitsee johdonmukaista ja pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa. Meidän on rakennettava kilpailukykymme osaamisen, tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön varaan ja oltava maailman ykkösiä puhtaan energian toimijoina.

Hallitus onkin näin jo toiminut.

– Puhtaan siirtymän investointikannustin houkuttelee miljardiluokan hankkeita Suomeen – hakemuksia on jo yli 20 miljardin euron arvosta.

-EK:n ylläpitämä vihreän siirtymän seurantaikkunasta näemme, että yritysten investointisuunnitelmat Suomeen ovat ylittäneet  jo 300 miljardin rajan.

-  Lupaprosesseja on sujuvoitettu, ja kohta meillä on yhden luukun malli.
– TKI-panostuksia nostetaan neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
– Kasvuyritysten rahoitusta on vahvistettu, ja myös kotimaisen puolustusteollisuuden merkitys on tunnistettu ja investointimylly on käynnissä.

- Lisäksi hallitus panostaa liikenne- ja energia-infraan — suomalaisen teollisuuden elinehtoon. Ilman toimivia yhteyksiä ja kohtuuhintaista energiaa ei kotimainen teollisuus voi menestyä.

Kokoomuksen talouspolitiikan lähtökohta on parantaa kritiikistä huolimatta yksityisten yritysten toimintaedellytyksiä. Kunnia kuuluu yrityksille, sillä yrittäjä vastaa liikeideastaan, investoinneistaan ja uusien työntekijöiden palkkauksesta, ei me poliitikot ja virkamiehet.

Siksi yritysten toimintaedellytykset on asetettu tämän hallituksen teollisuuspolitiikassa kaiken päätöksenteon ytimeen — olivat kyseessä sitten verotus, koulutus, työmarkkinat tai energiainvestoinnit.

Arvoisa puhemies,

Tämä ei kuitenkaan riitä. Kunnianhimon tasoa teollisuuspolitiikassa on edelleen nostettava.

Suomi ei voi jäädä kilpailijoista jälkeen. Työnteosta ja yrittämisestä on tehtävä entistä kannattavampaa.

Meidän on oltava houkuttelevampi investointikohde — joustavampi, nopeampi ja rohkeampi niin lupamenettelyissä kuin uuden kasvun edellytysten luonnissa.

Start-up-yritykset näyttävät, mihin suomalainen osaaminen pystyy.
Niihin on tänä vuonna virrannut ennätysmäärin ulkomaista pääomaa.

Tästä on otettava oppia myös teollisuuspolitiikassa —
Teollisuuspolitiikkamme on katettava myös palvelusektori kuten digitaaliset palvelut, luovat alat ja aineeton arvonluonti.

Pienet kasvuyritykset eivät saa jäädä tehtaiden ja suuryritysten varjoon, emmekä saa laiskistua menneiden menestystarinoiden ennallistamiseen.

Osaajapula on pullonkaula. Siksi hallitus on panostanut koulutukseen, esimerkiksi ensi vuoden budjettiesityksessä OKM:n luokkaan 8.93 miljardia. Vastaava luku Marinin hallituksella oli 7.7 miljardia.

Arvoisa puhemies,

Keskustan jättämä vastalause sisältää muutamia valideja näkökulmia. On totta, että pk-yritykset ja alueelliset erot vaativat myös teollisuuspolitiikassa erityistä huomiota. Mutta on myös todettava, että nämä asiat on jo kirjattu sekä selontekoon että valiokunnan mietintöön.

Sen sijaan Keskustan esittämät ratkaisut — kuten Itä-Suomen erityistalousalue tai Viron veromallin kevytversio — herättävät enemmän kysymyksiä kuin tarjoavat vastauksia.

Miten ne rahoitetaan?
Entä mitä ne tekisivät kilpailuneutraliteetille?

Kokoomuksen näkökulmasta teollisuuspolitiikan uskottavuus perustuu kestävästi rahoitettuihin ratkaisuihin.

Kasvuamme hidastaa suhteettoman suuri julkinen talous, OECD-maiden suurin julkinen sektori on tuottavuuden kasvun suurin este, siksi sopeutustoimet julkisella sektorilla ovat välttämättömiä ja vaikuttavat oleellisesti yritysten toimintaedellytyksiin.

Arvoisa puhemies,

Kasvu tehdään rohkeasti uudistuvalla teollisuudella. Kun me kysyimme yrityksiltä mitä tarvitsette, meille vastattiin, että laittakaa palkkaamista helpottava työlainsäädäntö kuntoon, huolehtikaa että saamme edullista vihreää energiaa tehtaallemme ja koulutettua väkeä toimistoillemme Suomesta ja ulkomailta.

Neljänneksi pyydettiin yritysten ja yrittäjien arvostuksen lisäämistä.  Arvostusta lisätään yritysten toimintaedellytyksiä parantamalla, järkevällä verotuksella, kiittämällä.

Kiitämme jokaista yrittäjää, joka investoi Suomeen, palkkaa ihmisiä töihin ja luo Suomessa maailmanluokan palveluja tuotteita suomalaisille ja kansainvälisille markkinoille.

Kiitos.