Kannanotto: Hyvinvointialueiden rahoitusmallin toteutus vaarantaa palvelujen yhdenvertaisuuden

Koska diagnoositietoja käytetään yhtenä rahoituksen jakoperusteena, johtaa tämä merkittäviin vääristymiin siinä, kuinka valtion rahoitus jakautuu eri alueiden välillä. Tämä puolestaan heijastuu suoraan alueiden asukkaiden palveluun ja työntekijöiden asemaan. 

Kolme keskeistä havaintoa 

1. Pitkäaikaisdiagnoosien määrissä on suuria eroja. THL:n tilastoissa alueiden välillä on huomattavia poikkeamia, joita ei voida selittää todellisilla sairastavuuseroilla.
   
   
2. Potilastietojärjestelmät toimittavat diagnoositiedot eri tavoin. Osa potilastietojärjestelmistä siirtää diagnoosit kattavasti rekisteriin, osa vain, jos ammattilainen kirjaa ne osaksi asiakaskäyntiä. Tämä tekee samankaltaisen potilaan diagnoositietojen määrästä erilaisia riippuen potilaan asuinpaikasta, mikä heijastuu suorana vaikutuksena rahoitukseen.
   
   
3. Diagnoositiedoissa on virheitä. Joillakin alueilla esimerkiksi akuutteja murtumia on jäänyt pitkäaikaisiksi diagnooseiksi. Tämä paisuttaa sairastavuutta tilastoissa ilman todellista palvelutarvetta.

 

Seuraukset näkyvät arjessa

 Puuttuvien ja virheellisten diagnoositietojen vuoksi hyvinvointialueen väestö voi näyttää tilastoissa huomattavasti terveemmältä kuin todellisuudessa on. Tämä on merkinnyt kymmenien miljoonien eurojen rahoitusvajetta ja pakottanut alueen koviin säästötoimiin. Vastaavasti jotkin alueet ovat hyötyneet huomattavia summia ilman, että taustalla on todellista palvelutarvetta.

Tilannetta on yritetty korjata jälkikäteen korjaamalla tietojärjestelmässä olevia virheitä, mikä on muuttanut joidenkin alueiden rahoitusosuuksia jopa kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa. Tämä osoittaa, kuinka sattumanvaraisella pohjalla rahoitusmalli tällä hetkellä toimii.

Ratkaisuehdotuksia lyhyellä aikavälillä 

• Hyvinvointialueille tulee antaa mahdollisuus täydentää puuttuvat diagnoositiedot ajanjaksolta, josta pitää sopia erikseen. Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialuejohtajat vaativat, että tarvekertoimet tulee laskea uudelleen yhtenäiseksi saadulla tietopohjalla ja tehdä sen perusteella tarvittavat oikaisut rahoitukseen.
• Potilastietojärjestelmien toimitustavat on tarkistettava ja yhtenäistettävä hyvinvointialueiden välillä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Diagnoositiedot on tuotava järjestelmään yhdenmukaisesti.
• Pitkäaikaisdiagnoosien kirjaamiseen tarvitaan selkeä ja yhtenäinen ohje, joka määrittää, milloin diagnoosi todella on pitkäaikainen ja milloin ei. Tarvitaan myös valvontaa, jotta esimerkiksi akuutit murtumat eivät jää pysyviksi diagnooseiksi.

• On kehitettävä pitkän aikavälin ratkaisuja, jotka todellisuudessa palkitsevat hyvinvointialueita prosessien tehokkuudesta diagnoosien kirjaamisen sijaan.
•  Tarvemallia ei tule uudistaa ennen kuin nykyisen mallin toimivuudessa olevat puutteet on tarkistettu ja korjattu yhteneviksi hyvinvointialueiden välillä.
• Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialuejohtajat ehdottavat riippumattoman ja juridisesti pätevän selvitystyön käynnistämistä. Valtion pitäisi käynnistää selvitys rahoitusmallin korjaamiseksi ajalta, jolta tiedot näyttävät puutteellisilta. Valtion tulisi sen perusteella tehdä tarvittavat korjaukset rahoitusmallin toimivuuteen ja myös tulevien muutosten osalta rahoituslakiin oikeudenmukaisemman rahoituksen jakamisen perusteiden varmistamiseksi.

 

Yhteenveto

ykyisen rahoitusmallin toimeenpanon myötä malli mittaa liikaa alueiden kirjaamiskäytäntöjä ja tietojärjestelmien ominaisuuksia, ei väestön todellista palvelutarvetta. Tämä uhkaa kansalaisten yhdenvertaista kohtelua ja joidenkin hyvinvointialueiden kykyä turvata perustuslain edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomen hyvinvointialueet vaativat, että valtio teetättää riippumattomalla taholla juridisesti pätevän ja kattavan selvityksen. Tehtävän selvityksen perusteella, mutta myös hyvinvointialueiden esittämin perustein, rahoitusmallin toimeenpanoa tulee korjata viipymättä.

Korjaukset tulee aloittaa nykyisen tietopohjan yhdenmukaistamisesta ja siirtymätasauksen purkamisesta, joiden avulla voidaan estää perusteettomat rahoitussiirrot ja turvata kansalaisten yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa.

Lisätietoja:

Keski-Suomen hyvinvointialue (etunimi.sukunimi@hyvaks.fi)

hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073
konsernipalveluiden toimialajohtaja Lasse Leppä, p. 050 599 9545
ylilääkäri Petri Kivinen, p. 040 186 6501

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (etunimi.sukunimi@hyvaep.fi)

hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen, p.050 474 4100
konsernipalvelujohtaja Tommi Niemi, p. 050 474 6100
neurologian ylilääkäri Jari Kankaanpää, p. 050 474 2256 (jari.e.kankaanpaa@hyvaep.fi)

Liitteet:

Puuttuvat diagnoositiedot ja virheet hyvinvointialueiden rahoitusta määrittävissä tarvetekijöissä, asiantuntijaraportin tiivistelmä

Puuttuvat diagnoositiedot ja virheet hyvinvointialueiden rahoitusta määrittävissä tarvetekijöissä, asiantuntijaraportti