SDP:n Kumpula-Natri kysyy hallitukselta: Miksi yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistus ei etene, vain leikkauslaki?

Jo helmikuun lopussa 2025 julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama hovioikeudenneuvos Kristiina Harengon selvitys, jossa esitettiin Suomen hyvitysjärjestelmän uudistamista EU-oikeuden mukaiseksi. Harenko suositti järjestelmän muuttamista tallennuspohjaiseksi, kuten on tehty kaikissa muissa EU-maissa.

Selvityksen valmistumisesta huolimatta lainvalmistelua ei ole aloitettu.

– Miten ja milloin hallitus aikoo edistää yksityisen kopioinnin hyvitystä koskevan lakimuutoksen valmistelua? Kumpula-Natri kysyy.

Yksityisen kopioinnin hyvitys on lakisääteinen korvaus teosten yksityisestä kopioinnista aiheutuvasta haitasta. Se on tärkeä osa luovan alan, erityisesti audiovisuaalisen alan, ammattilaisten tulonmuodostusta.

Vuonna 2024 hallitus päätti kuitenkin puolittaa yksityisen kopioinnin hyvityksen määrärahan 11 miljoonasta eurosta 5,5 miljoonaan euroon. Päätös johti siihen, että Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK joutui äkillisesti keskeyttämään tukien maksamisen ja supistamaan toimintaansa vuodelle 2025. Jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevalle AV-alalle tämä oli kova isku, jota hallituksen muut kulttuurileikkaukset ovat pahentaneet.

Harengon selvityksen mukaan tallennuspohjaisen järjestelmän käyttöönotto säästäisi valtiolta budjettivaroja arviolta 5,5 miljoonaa euroa – juuri saman summan, joka on leikkausten kohteena.

Arvioiden mukaan laki voisi tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2027 alussa, ja järjestelmän mukainen korvauskertymä tulisi jakoon luovalle alalle vasta vuonna 2028.

– On kohtuutonta, että hallitus leikkaa nykyjärjestelmän rahoitusta ennen kuin korvaava järjestelmä on valmis. Näin kuritetaan kulttuurialaa toistuvasti, Kumpula-Natri toteaa.

Yksityisen kopioinnin hyvitys ei ole harkinnanvarainen kulttuurituki, vaan se perustuu tekijänoikeuslakiin ja EU:n tekijänoikeuksia tietoyhteiskunnassa koskevaan direktiiviin.

– Luovan alan toimijat tarvitsevat ripeitä toimia EU-oikeuden vastaisen tilanteen korjaamiseksi ja alan rahoituspohjan turvaamiseksi, Kumpula-Natri korostaa.