Vihreiden Hopsu vetosi kulttuurialan puolesta: “Sanoista teoiksi, hyvä hallitus”

Embargo, kunnes puhe on pidetty. Puhuttu versio pitää.

Hopsun mukaan tavoitteen tulisi olla saada kulttuuri kukoistamaan ympäri maan niin, että se tavoittaa kaikenlaisia ihmisiä.

– Kauniit puheet selonteossa eivät riitä, vaan kulttuuripääoman turvaamiseen tarvitaan konkreettisten toimenpiteiden etenemistä, selkeä stoppi leikkauksille sekä pitkäjänteistä ja luotettavaa näkymää rahoituksen kasvusta. Siksi jätimme oman kannanottomme mietintöön, Hopsu muistutti.

– Vielä keväällä hallitus lupasi, että kulttuurin rahoituksesta ei leikata enää, mutta kuinka ollakaan budjettiesityksessä odottivat elokuva-alan jättileikkaukset, jotka sellaisinaan voisivat vähentää  kotimaisen elokuvan tuotannon 17 elokuvasta kymmeneen ja uhkaavat näin jopa 50 paikallisen elokuvateatterin toimintaa, Hopsu kritisoi.

– Sittemmin hallitus siirsi osan leikkauksesta osumaan myös laajemmin taidekentän avustuksiin ja tapahtumiin, ymmärtämättä, millaisia vaikutuksia miljoonankin uusilla leikkauksilla vapaaseen taidekenttään on. Taiken rahoituksesta leikataan kolmatta vuotta peräkkäin, jo tähän mennessä yli 200 yhteisöä on tippunut pois rahoituksesta, Hopsu jatkoi.

Hopsu muistutti, että kulttuuriala työllistää suoraan ja välillisesti yhteensä 130 000 henkilöä, ja näin ollen kulttuuripanostuksilla on suora vaikutus ennätyksellisen alhaisen työllisyyden paranemiseen. Vihreät vaativat myös panostuksia taiteilijoiden sekä muiden kulttuurialoilla ja muilla luovilla aloilla työskentelevien toimeentuloon ja sosiaaliturvaan.

– Suuri osa kulttuuri- ja taidealojen työntekijöistä toimii freelancereina tai yrittäjinä ilman vakituista työnantajaa tai työsuhdetta. Yhdistelmävakuutuksen piiriin tulee lisätä apurahataiteilijat ja jatkaa systemaattisesti kehitystä kohti perustuloa, ensiaskeleena tulee palauttaa työttömyysturvan suojaosat, Hopsu vaati.

– Esimerkiksi yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä ja kirjailijoiden lainauskorvaukset vaativat päivitystä korvaustason ajantasaistamiseksi. Myös näyttelypalkkiomallin korvausten tulisi jatkossa ulottua laajemmalle joukolle, Hopsu jatkoi.

Lopuksi Hopsu vetosi Orpon hallitukseen.

– Kulttuuri luo identiteettiä, vahvistaa yhteiskunnan ja yksilön resilienssiä vaikeina aikoina. Tämä näkyy siinäkin, että Ukraina tässä tilanteessa nostaa kulttuuribudjettiaan 30 prosentilla. Kulttuuri haastaa päätöksentekoa ja luo hyvinvointia. Molempia tarvitaan, Hopsu muistutti.

– Sanoista teoiksi hyvä hallitus, hän päätti.