Vihreät jätti hallitukselle varjovälikysymyksen suurtyöttömyydestä

Virta muistuttaa, että aloittaessaan kaksi vuotta sitten Orpon hallitus lupasi maahan 100 000 uutta työpaikkaa, mutta nyt ollaan menty täysin päinvastaiseen suuntaan. Työllisiä on 64 000 vähemmän kuin hallituksen aloittaessa, ja Suomen työttömyysaste on Euroopan Unionin toiseksi korkein.

– Hallitus on puolustanut lyhytnäköistä leikkauspolitiikkaansa sillä, että sen avulla Suomeen saataisiin lisää työtä ja kasvua. Olemme alusta asti yrittäneet varoittaa, ettei heikoimmassa asemassa olevilta, sosiaaliturvasta, koulutuksesta tai lapsilta leikkaamalla kasva talous eikä työllisyys, kuten yrittivät myös monet asiantuntijat mutta hallitus piti päänsä ja nyt näkyy lopputulos, Virta toteaa.

– Edes korona- tai finanssikriisin aikaan ei ollut näin huono tilanne, eikä näin heikkoa työllisyystilannetta voi perustella ainoastaan ulkoisilla tekijöillä – kyllä tämä hallitus on omilla toimillaan tehnyt siitä pahemman ja horjuttanut samalla suomalaisten uskoa tulevaan ja se jos jokin tulee kalliiksi myös talouden näkökulmasta, Virta tylyttää.

Virran mukaan etenkin nuorten työttömyys on vaarallinen työttömyyden laji. Pitkään jatkuessaan se voi pahimmillaan johtaa nuoren syrjäytymiseen, jonka inhimillinen ja yhteiskunnallinen hinta on valtava. Tästä hallitus on kuitenkin haluton keskustelemaan.

– On hyvä muistaa, että kun puhumme työttömyydestä, puhumme ennen kaikkea ihmisistä. Tällaisilla työttömyysluvuilla on valtavasti erilaisia seurannaisvaikutuksia, kun taloudellinen ahdinko lisää arjen inhimillisiä haasteita. Syrjäytymistä, lapsiperheköyhyyttä, mielenterveyden haasteita, yhteiskunnan reunoille valumista sekä epäreiluun tunnetta siitä, että vaikka on kouluttautunut ja tehnyt ahkerasti töitä kuten hallitus peräänkuuluttaa niin pohja taloudelliselta toimeentulolta voi romuttua työttömyyden myötä tuosta noin vaan, Virta listaa.

– Ja vaikka ahdingon juuret olisivat työttömyydessä, nämä ovat kaikki sellaisia ongelmia ja haasteita, mitä hallitus omalla toiminnallaan syventää ja jotka tulevat maksamaan meille tulevaisuudessa valtavasti, Virta lisää.

Virta näkee olevan isossa kuvassa huolestuttavaa, millainen vaikutus hallituksen politiikalla on laajemminkin tulevaisuususkoon, joka vaikuttaa ihmisten toimeliaisuuteen ja esimerkiksi uusien yritysten perustamiseen. 

– Sopeutustoimet tulee tehdä niin, että taantuma ei pitkity, köyhyys ei syvene ja suomalaisten ostovoima ei kärsi. Lääke ei saa olla pahempi kuin sairaus. Kurjuuden ja niukkuuden sijasta nyt pitäisi kyetä rakentamaan ihmisille aitoa toivoa ja uskoa tulevaan, Virta korostaa.

Vihreät kysyy varjovälikysymyksessään 15.10. hallitukselta: 

1. Miten hallitus aikoo muuttaa epäonnistuneen työllisyyspolitiikkansa suuntaa, jotta Suomeen saadaan aikaan kestävää kasvua ja työpaikkoja?

2. Mitä toimia hallitus aikoo tehdä nuorten työttömyystilanteen ratkaisemiseksi?

3. Aikooko hallitus perua nuoriin kohdistuvat kohtuuttomat leikkaukset?

4. Turvaako hallitus nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden, joilla varmistetaan työkyvyn ylläpitäminen?

5. Millä toimilla hallitus varmistaa, että työelämän tasa-arvo ei heikenny ja irtisanomiset eivät kohdistu perusteettomista syistä naisiin?

6. Millaisilla toimilla hallitus vahvistaa pk-yrittäjien turvaverkkoa ja tekee yrittämisen riskeistä nykyistä hallittavampia?

7. Miten hallitus vastaa osaajapulaan, joka on edelleen monella pk-yrityksellä kasvun esteenä?

8. Miten hallitus varmistaa korkeakoulutukselle riittävät resurssit, jotka takaavat laadukkaan opetuksen ja riittävien työelämävalmiuksien  saamisen?

9. Millaisia toimia hallitus tekee korkeakoulutettujen työttömyyteen vastatakseen?

10. Mitä toimia hallitus tekee maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseksi ja kotoutumisen sekä kielten oppimisen edistämiseksi?

Vihreät julkaisi keinonsa talouden vahvistamiseksi maaliskuussa 2025. Lue keinoista tarkemmin: https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/vihreiden-keinot-talouden-vahvistamiseksi/