Väitös: Näkökyvyn heikkeneminen maksaa Suomelle jopa kolme miljardia euroa vuodessa
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Taipaleen väitöstutkimus osoittaa, että näkökyvyn ylläpitämisellä on merkittävä positiivinen vaikutus kansantalouteen. Näkökyvyn heikkeneminen aiheuttaa vuodessa jopa kolmen miljardin euron kustannukset, mutta niistä vain 1,9 prosenttia johtuu silmälääketieteellisestä hoidosta. Lisäksi näkökyvyn heikkeneminen alentaa huomattavasti elämänlaatua. Kun terveydenhuoltojärjestelmää kehitetään kustannustehokkaammaksi, laskelmissa tulisi ottaa huomioon myös hoitamatta jättämisen ja hoidon lykkääntymisen tuomat kustannukset.

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on murroksessa. Terveydenhuollon rahoitusmekanismeja pohdittaessa rationaalisen päätöksenteon tulisi perustua poliittisten insentiivien sijaan tutkittuun tietoon.
Joonas Taipale selvitti väitöstutkimuksessaan heikentyvään sekä jo aiemmin heikentyneeseen näöntarkkuuteen liittyviä aineellisia ja aineettomia kustannuksia. Lisäksi hän tarkasteli myös lievemmin heikentyneen näöntarkkuuden vaikutuksia elämänlaatuun sekä yhteiskunnalle aiheutuviin suoriin ja epäsuoriin kustannuksiin.
– Tämä on tärkeää huomioida, koska väestössä on merkittävästi enemmän lievästä näön heikkenemisestä kärsiviä kuin näkövammakriteerit täyttäviä. Jo lievästi heikentynyt näöntarkkuus alentaa elämänlaatua merkittävästi sekä lisää kustannuksia myös silloin, kun analyysit vakioidaan iän ja muiden sairauksien suhteen, Taipale kertoo.
Alentuneen näöntarkkuuden suorat kustannukset ovat jopa 1,9 miljardia ja epäsuorat kustannukset – kuten työttömyys, ennenaikainen eläköityminen ja tuottavuusmenetykset – 1,2 miljardia euroa vuodessa. Laskelmissa on huomioitu iän ja useiden muiden sairauksien vaikutukset. Taipale laski myös niin kutsutut vaihtoehtoiskustannukset tilanteeseen, jossa väestössä näöntarkkuus saataisiin pidettyä vakaana muiden muuttujien pysyessä ennallaan.
– Heikentyneen näöntarkkuuden aiheuttamat simuloidut suorat vuosikustannukset ovat noin 1 200 euroa henkilöä kohden. Vastaavasti epäsuorat vuosikustannukset ovat noin 6 400 euroa työikäistä henkilöä kohden. Nämä kuvastavat säästöpotentiaalia, joka näöntarkkuuden ylläpitämiseen tähtäävällä hoidolla voidaan saavuttaa, Taipale kuvaa.
Terveydenhuollon rajallisia resursseja kohdennettaessa onkin oltava tarkkana, ettei palvelutarjontaa heikennetä siten, että hoitamatta jättämisestä aiheutuu myöhemmin moninkertaiset kustannukset. Panostaminen silmäterveydenhuoltoon näyttäytyykin tutkimuksen valossa erittäin kannattavana. Sen lisäksi, että hyvän näöntarkkuuden ylläpitämisellä vältetään huomattavasti suuremmat kustannukset, se myös lisää yksilön elämänlaatua merkittävästi. Varhainen diagnostiikka ja ajoissa aloitettu hoito myös johtaa lähtökohtaisesti parempaan lopputulokseen.
– Kannustan muitakin terveydenhuollon erikoisaloja tutkimaan hoitamatta jättämisen tai hoidon lykkäämisen aiheuttamia seurannaiskustannuksia pelkkien hoitokustannuksen lisäksi. Tietoon perustuva päätöksenteko vaatii lisää terveystaloustieteellistä tutkimusta, ja meidän kliinikkojen tulee olla aktiivisesti mukana tässä prosessissa, Taipale päättää.
Joonas Taipale on kotoisin Tampereelta, jossa hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2021. Parhaillaan hän erikoistuu silmälääketieteeseen Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 7. marraskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Taipaleen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Tangible and Intangible Expenses Associated with Low Vision Status, Longitudinally Declining Visual Acuity, and Glaucoma in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 7.11.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Kati Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Hannu Uusitalo Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joonas Taipale
joonas.taipale@tuni.fiKuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme