SDP:n Marko Asell: Romutuspalkkiosta tehdään hyvätuloisten autonvaihtotuki

– Uuden romutuspalkkion hiilidioksidipäästöraja on 140 g/km, joka on selvästi löyhin aiemmin toteutettuihin kolmeen kampanjaan verrattuna. Palkkiota voi käyttää käytännössä kaikkiin uusiin henkilöautoihin, joten onhan se uuden auton ostajan kannalta hyvä tuki, mutta ei tällaisenaan vastaa valtion tarpeeseen liikenteen päästöjen vähentämisestä. Fossiilittoman liikenteen tiekartta puoltaa ajoittain toteutettavia romutuspalkkiokampanjoita, mutta siinä edellytetään, että kampanjan kriteerien on jatkuvasti tiukennuttava päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt näin ei tapahdu, Asell toteaa.

– Päädyimme silti tukemaan valiokunnan mietintöä, koska uusi romutuspalkkio on harvoja hallituksen esityksiä, joilla on edes jotain päästöjä vähentävää vaikutusta. Ilmastotoimena se ei kuitenkaan ole kustannusvaikuttavuudeltaan järin hyvä, koska aiempaan malliin verrattuna 2,5-kertaisella rahoituksella saavutetaan todennäköisesti vain noin 1,5-kertaiset päästövähennykset.

Hallituksen esityksellä pyritään ensisijaisesti vauhdittamaan autokauppaa ja uudistamaan autokantaa, kun sitä edeltäneessä Marinin kauden mallissa pääpaino oli ilmastotoimissa. Lisäksi on hyvä muistaa, että monen pienituloisen ei ole mahdollista ostaa kokonaan uutta autoa edes romutuspalkkion turvin.

– Ministeri Ranne on pitänyt järjettömänä, että Marinin kaudella romutuspalkkion sai myös sähköavusteisen pyörän hankintaan. Tuolloin lähes 5 700 vanhaa romutettua autoa vaihtui sähköpyörään. Autojen määrä ja käyttö väheni, koska ihmiset ryhtyivät korvaamaan erityisesti arkiliikkumistaan kaupungissa sähköpyörällä, jonka hankkimista ilman romutuspalkkiota he pitivät hintavana. Romutuspalkkion monipuolisemmat käyttömahdollisuudet vähensivät liikenteen päästöjä ja edistivät ihmisten terveyttä ja liikkumista. Tämäkö on ministerin mielestä järjetöntä?

– Hallituksen liikennepolitiikasta puuttuu pitkän aikavälin visio. Tämä näkyy niin kehittämisrahoituksen kehysvarauksen puolittamisessa hallituskauden aikana kuin liikenteen päästövähennystarpeen jääräpäisessä sivuuttamisessa. Hallitus vaikuttaa unohtaneen, että EU-velvoitteiden mukaisesti liikenteen päästöt on puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Nykykeinoilla vähennys ei toteudu eikä hallitus kykene sopimaan vaikuttavista ilmastotoimista, vaikka Suomea uhkaa EU-velvoitteista lipeämisen seurauksena noin 80 miljoonan euron tulonmenetys elpymisrahoista sekä mahdollinen miljardilasku hiilinielujen romahtamisesta. Orpon–Purran hallituksen ilmastopoliittinen perintö kaatuu koko kauheudessaan seuraavien hallitusten syliin, summaa Asell, joka on myös ympäristövaliokunnan jäsen.