Uskonnolliset kokemukset lapsuudessa edistävät henkilön terveyttä vanhemmalla iällä

Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa analysoitiin elämänkulkuun liittyvää aineistoa 28 Euroopan maasta yli 10 000 henkilöltä, jotka ovat yli 50-vuotiaita. Tulokset paljastavat, että lapsuudessaan uskonnollisesti kasvatetuilla on parempi fyysinen terveys vanhemmalla iällä, ja heillä esiintyy vähemmän hankaluuksia päivittäisissä toiminnoissa, kuten pukeutumisessa tai peseytymisessä.

Tutkimuksen mukaan uskonnollisuus on yleisempää matalamman sosioekonomisen aseman ryhmissä, jotka voivat kääntyä uskonnon puoleen selviytyäkseen vastoinkäymisistä. Uskonnollinen kasvatus voi toimia sekä selviytymiskeinona että laajempien sosioekonomisten haasteiden merkkinä. Tällaisilla perheillä on usein rajalliset resurssit ja he kohtaavat esteitä, jotka voivat rajoittaa perheen sosiaalista liikkuvuutta, mikä puolestaan vaikeuttaa lasten mahdollisuuksia paeta perittyjä sosioekonomisia haittoja.

- Uskonto voi tarjota tiettyjä hyötyjä, mutta se ei välttämättä täysin lievennä tiettyihin pitkäaikaisiin haittoihin liittyviä terveysriskejä, kertoo Xu Zong Helsingin yliopistosta.  

Lapsuudessa koetut sosioekonomiset haasteet voivatkin pahentaa terveysongelmia myöhemmällä iällä.

- Erityisesti vanhempien mielenterveysongelmat ja runsas alkoholin käyttö vahvistavat negatiivista yhteyttä varhaisen uskonnollisen kasvatuksen ja itsearvioidun terveyden välillä myöhemmällä iällä, Zong sanoo.

Lasten hyvinvointiin pitäisi satsata enemmän  

Tutkijan mukaan lapsuuden sosioekonomisten haittojen vähentäminen on avainasemassa terveyseroavaisuuksien vähentämisessä vanhemmalla iällä.

- Suomessa ja muissa ikääntyvissä yhteiskunnissa panostaminen lasten sosiaaliseen hyvinvointiin tarjoaa yhden tehokkaimmista keinoista rakentaa terveempää ja tasa-arvoisempaa tulevaisuutta, Zong toteaa.

Social Science & Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen havainnot ovat ajankohtaisia, kun maailma kamppailee väestön ikääntymisen kanssa. Vuoteen 2050 mennessä yli 60-vuotiaita on arvioitu olevan maailmassa 2,1 miljardia.

Tutkijat käyttivät tutkimuksessaan edistynyttä koneoppimismenetelmää, jolla saatiin esiin monimutkaisia kuvioita, joita perinteiset tilastolliset menetelmät eivät aina havaitse. Uskonnollinen kasvatus määriteltiin tutkimuksessa sen mukaan, olivatko osallistujat lapsuudessaan vanhempiensa uskonnollisessa koulutuksessa.

Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa monet lapset kasvoivat perheissä, joissa osallistuttiin uskonnollisiin tilaisuuksiin tai opittiin moraalikoodit omilta vanhemmilta. Joillekin nämä varhaiset rituaalit tarjosivat yhteisöllisyyden ja elämän tarkoituksen tunteen; toisille ne puolestaan toivat mukanaan paineita, jotka jäivät kytemään.

Lisätiedot:
Xu Zong (Haastattelut englanniksi)
Puh. +358 50 436 2056
xu.zong@helsinki.fi

Julkaisu:
Zong, X., Meng, X., Silventoinen, K., Nelimarkka, M., & Martikainen, P. (2025). Heterogeneous associations between early-life religious upbringing and late-life health: Evidence from a machine learning approach. Social Science & Medicine, 380, Article 118210. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2025.118210