Iäkkäiden näkökyky ja kuuloaisti parantuneet - sukupolvien välinen vertailu paljastaa muutoksen

Hyvä näkö- ja kuuloaisti tukevat itsenäistä arkea, kommunikointia sekä liikkumista ikääntyessä. Aistivaikeudet voivat heikentää arjessa selviytymistä sekä lisätä tuen tarvetta. Vaikka näön ja kuulon heikkeneminen on yleistä ikääntyessä, tuore tutkimus osoittaa aistivaikeuksien vähentyneen viimeisten vuosikymmenten aikana. 

"Havaitsimme, että 75- ja 80-vuotiailla miehillä ja naisilla esiintyi vähemmän näkövaikeuksia kuin samanikäisillä henkilöillä 28 vuotta aiemmin.  Kuulovaikeusien vähenemistä havaittiin sen sijaan vain miehillä", kertoo väitöskirjatutkija Maija Välimaa Gerontologian tutkimuskeskuksesta Jyväskylän yliopistosta.   

Havaintoja selittää erityisesti myöhemmin syntyneiden korkeampi koulutustaso. Tutkijat arvioivat, että koulutuksen piteneminen heijastaa laajemmin elinolosuhteiden muuttumista suotuisammiksi.  

"Nykyiset 75- ja 80-vuotiaat ovat eläneet erilaisessa maailmassa kuin heidän ikätoverinsa kolme vuosikymmentä aiemmin. Terveydenhuollon ja koulutusjärjestelmän kehittyminen sekä työelämän monipuolistuminen ja työturvallisuuden parantuminen ovat vähentäneet altistusta terveysriskeille sekä lisänneet mahdollisuuksia huolehtia omasta terveydestä. Nämä muutokset heijastuvat näköön ja kuuloon ikääntyessä", Välimaa jatkaa.  

Tulokset saavat tukea sekä suomalaisista että ulkomaisista tutkimuksista.  Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämä aineisto osoittaa, että suomalaisten aikuisten näkö on systemaattisesti parantunut 2000-luvulta eteenpäin. Pohjoismaissa tehdyt tutkimukset puolestaan vahvistavat käsitystä miesten kuulon parantumisesta nuoremmilla sukupolvilla.  

"Tutkimukset osoittavat, ettei ikääntyminen väistämättä tarkoita aistien heikkenemistä, vaan nykyään näkö- ja kuuloaisti säilyvät parempina aiempaa pidempään. Tulokset herättävät mielenkiintoisen kysymyksen siitä, missä määrin parempi näkö ja kuulo ovat vaikuttaneet myöhemmin syntyneiden parempaan toimintakykyyn laajemmin esimerkiksi liikkumiskyvyn tai tietojenkäsittelyn osalta, joissa olemme kohorttieroja aiemmissa tutkimuksissamme", pohtii Välimaa. 

Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutettu tutkimus perustui kahteen suomalaiseen väestöaineistoon, joissa mitattiin 75- ja 80-vuotiaiden terveyttä ja toimintakykyä. Ensimmäinen kohorttiaineisto koostui 500:sta vuonna 1910 ja 1914 syntyneestä iäkkäästä henkilöstä, joiden mittaukset toteutettiin Ikivihreät -tutkimuksessa vuosina 1989–1990. Toinen kohorttiaineisto koostui 726:sta vuosina 1938–1939 ja 1942–1943 syntyneestä iäkkäästä henkilöstä, joiden mittaukset toteutettiin vuosina 2017–2018 osana Aktiivinen vanhuus (AGNES) -tutkimushanketta. Tutkimusprojektia rahoittivat Suomen Akatemia ja Euroopan tutkimusneuvosto. 

Alkuperäisjulkaisu: 

Välimaa, M., Koivunen, K., Viljanen, A., Rantanen, T. &  von Bonsdorff, M. (2025). Cohort comparison of vision and hearing in 75- and 80-year-old men and women born 28 years apart. Archives of gerontology and geriatrics, online. https://doi.org/10.1016/j.archger.2024.105653 

Lisätietoa: 

Maija Välimaa, väitöskirjatutkija 
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
maija.mv.valimaa@jyu.fi , +358504797201