Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta
22.10.2025 09:03:14 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
Palkkaeroon vaikuttavat monet tekijät
Huolimatta useista samapalkkaisuusohjelmista ja tasa-arvopoliittisista toimista, naisten keskimääräinen kuukausiansio on yhä noin 84 % miesten keskiansiosta.
Sukupuolten välisen palkkaeron kehitys johtuu monista tekijöistä. Hankkeessa analysoidaan niin talouden suhdannevaihteluiden, työmarkkinoiden rakenteellisten muutosten kuin työmarkkinatoimien vaikutuksia. Tilastoaineisto ulottuu vuoteen 1995 asti.
Vaikka Suomea koskien löytyy aiempaa tutkimustietoa yksittäisten tekijöiden vaikutuksesta, Suomesta puuttuu laaja, pitkän aikavälin kokonaisvaltainen ja ajantasainen tutkimus keskeisimmistä palkkaeroon vaikuttaneista tekijöistä.
"Hanke tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden selvittää sukupuolten välisiä palkkaeroja monista näkökulmista, kuten taloussuhdanteiden, työmarkkinoiden rakennemuutosten, lainsäädännön muutosten ja työmarkkinatoimenpiteiden vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Hankkeen tulokset tukevat samapalkkaisuuden edistämistä ja tarjoavat huomattavia hyötyjä päätöksenteossa ja viranomaistoiminnassa," sanoo Laboren johtaja Mika Maliranta.
Uusi tutkimustieto tukee toimia palkkaeron kaventamiseksi
Palkkatasa-arvo on yksi keskeisimmistä työelämän tasa-arvokysymyksistä. Tutkimushankkeen tuottama uusi taloustieteellinen tieto tukee palkkaeron kaventamista koskevaa päätöksentekoa ja samapalkkaisuustoimien kehittämistä.
Koska palkkaeroihin vaikuttavat monet eri tekijät ja prosessit, jotka ulottuvat yksittäisiä politiikkatoimia laajemmalle, on tärkeää, että palkkaeron kaventamisen keinot perustuvat kattavaan ja monipuoliseen tutkimustietoon.
Tutkimushanke on osa hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistä samapalkkaisuusohjelmaa. Kaksivuotinen hanke käynnistyi kesällä 2025 ja sen tuloksia odotetaan keväällä 2027.
Tutkimushankkeen toteuttavat yhteistyössä Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Hanke on osa Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimustoimintaa (VN Tutkiva), ja sitä koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö.
Lisätietoja
Mika Maliranta, professori, Työn ja talouden tutkimus LABORE, Puh. 0503698054,etunimi.sukunimi@labore.fi
Tanja Auvinen, johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö, tasa-arvoyksikkö, Puh. 0295163715,etunimi.sukunimi@gov.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yhteinen tietopoliittinen kannanotto: Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla11.9.2026 09:20:07 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus Luke, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia.
Rampaa aasia ei kannata kepittää – Blairin hallituksen oppi, joka Suomessakin kannattaisi muistaa10.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Etlan Suomi 2051 -juhlakirja korostaa perustellusti talouskasvun tärkeyttä ja esittää toimia sen vauhdittamiseksi. Tarkennan keskustelua kahdesta suunnasta. Ensinnäkin talouskasvu on hyvinvoinnin väline: ihmisten hyvinvointi on talouskasvuakin tärkeämpää, vaikka kasvu ja hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Toiseksi kannusteet ovat kasvulle tärkeitä, mutta eriarvoisuutta on silloin tarkasteltava erikseen väestöryhmissä, joiden mahdollisuudet vaikuttaa omiin tuloihinsa poikkeavat olennaisesti toisistaan. Työikäiset on siksi erotettava lapsista ja nuorista, eläkeikäisistä ja heistä, joiden työkyky on alentunut.
Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää Pohjois-Karjalassa9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa toteutettu saatavuusharkinnan väliaikainen poisto kasvatti ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää 14 prosentilla. Vaikutukset keskittyivät kaupunkeihin, matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskikokoisiin sekä kaikkein suurimpiin toimipaikkoihin. Laajempia maakunta- tai kuntatason vaikutuksia ei juuri keskipitkällä aikavälillä havaittu.
Laskelma ei ole ehdotus – mitä tutkimuslaitos tekee ja mitä se ei tee7.9.2026 15:33:32 EEST | Blogi
Tutkimuslaitos laskee, mitä eri politiikkavaihtoehdoista seuraisi. Se ei kerro, mikä niistä pitäisi valita. Viime viikon eläkekattokeskustelu osoitti, ettei tämä ero ole kaikille selvä – siksi kirjoitan nyt auki, mitä Labore tekee, kuka sen rahoittaa ja miksi laitoksen julkaisuihin ilmestyy jatkossa maininta, jonka pitäisi olla itsestään selvää. Muuten, tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ja johtopäätökset ovat kirjoittajan omia ja edustavat laitoksen kantaa.
Blogi: Kuinka paljon Suomi voisi säästää rajoittamalla suuria eläkkeitä?3.9.2026 06:53:38 EEST | Blogi
Suomessa työeläkkeille ei ole ylärajaa. Kuinka paljon julkinen talous voisi säästää, jos kaikkein suurimpia eläkkeitä rajoitettaisiin? Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkastelee Eläketurvakeskuksen tilastojen avulla erilaisten eläkekattojen vaikutuksia ja arvioi, että jo verrattain korkea katto voisi tuottaa yli sadan miljoonan euron vuotuiset nettosäästöt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme