Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita
23.10.2025 07:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimuksen tausta
Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkasteli tutkimuksessaan Effects of paternity leave reforms on family structure vuosien 2001, 2003, 2007 ja 2010 isyysvapaauudistuksia arvioidakseen, miten muutokset vaikuttivat perheiden vakauteen (avioliitto tai avoliitto) ja toisen lapsen saamiseen.
Tutkimuksessa käytettiin rekisteripohjaista aineistoa Kelasta ja Tilastokeskuksesta sekä niin sanottua RRD-asetelmaa, jossa politiikkamuutoksen tarkkaa ajankohtaa hyödynnetään vaikutusten arvioimiseksi.
Isyysvapaauudistukset ovat olleet osa pyrkimyksiä lisätä sukupuolten tasa-arvoa ja isien osallistumista varhaiseen hoivaan. Samalla on herännyt kysymyksiä siitä, voivatko nämä uudistukset vaikuttaa perheiden rakenteisiin tai lapsilukuun pitkällä aikavälillä.
Isyysvapaan jousto lisäsi isien osallistumista
Tutkimus osoittaa, että uudistukset, jotka lisäsivät isien valinnanvapautta vapaan ajankohdan suhteen, lisäsivät selvästi vapaan käyttöä.
Erityisesti vuoden 2010 uudistus lisäsi nuorten vanhempien todennäköisyyttä saada toinen lapsi ja pysyä yhdessä.
Perheiden pysyvyys ei muuttunut
Kokonaisuudessaan tarkasteltuna isyys- ja vanhempainvapaauudistuksilla ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta siihen, pysyivätkö vanhemmat yhdessä tai hankkivatko he lisää lapsia.
Siten uudistukset eivät vaikuttaneet laajasti perheiden vakauteen tai tulevaan hedelmällisyyteen.
Johtopäätökset
”Joustava ajoitus näyttää olevan tärkeä tekijä isien osallistumisessa. Samalla tulokset osoittavat, ettei isyysvapaan laajentamisella ole ei-toivottuja vaikutuksia perherakenteisiin tai syntyvyyteen”, toteaa Laboren tutkija Lauro Carnicelli.
Vaikka uudistukset lisäsivät isien osallistumista, niillä ei näyttäisi olevan laajoja vaikutuksia siihen, pysyvätkö perheet yhdessä tai saavatko vanhemmat lisää lapsia. Tulokset alleviivaavat, että perhevapaapolitiikan vaikutukset voivat jäädä rajallisiksi, jos tavoitteena on muuttaa perherakenteita tai syntyvyyttä.
Tutkimus
Lauro Carnicelli: Effects of paternity leave reforms on family structure. Laboren Työpapereita 356.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauro Carnicellierikoistutkijatyömarkkinat
Puh:040 940 2694lauro.carnicelli@labore.filauroc.gitlab.io/home/Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yhteinen tietopoliittinen kannanotto: Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla11.9.2026 09:20:07 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus Luke, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia.
Rampaa aasia ei kannata kepittää – Blairin hallituksen oppi, joka Suomessakin kannattaisi muistaa10.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Etlan Suomi 2051 -juhlakirja korostaa perustellusti talouskasvun tärkeyttä ja esittää toimia sen vauhdittamiseksi. Tarkennan keskustelua kahdesta suunnasta. Ensinnäkin talouskasvu on hyvinvoinnin väline: ihmisten hyvinvointi on talouskasvuakin tärkeämpää, vaikka kasvu ja hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Toiseksi kannusteet ovat kasvulle tärkeitä, mutta eriarvoisuutta on silloin tarkasteltava erikseen väestöryhmissä, joiden mahdollisuudet vaikuttaa omiin tuloihinsa poikkeavat olennaisesti toisistaan. Työikäiset on siksi erotettava lapsista ja nuorista, eläkeikäisistä ja heistä, joiden työkyky on alentunut.
Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää Pohjois-Karjalassa9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa toteutettu saatavuusharkinnan väliaikainen poisto kasvatti ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää 14 prosentilla. Vaikutukset keskittyivät kaupunkeihin, matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskikokoisiin sekä kaikkein suurimpiin toimipaikkoihin. Laajempia maakunta- tai kuntatason vaikutuksia ei juuri keskipitkällä aikavälillä havaittu.
Laskelma ei ole ehdotus – mitä tutkimuslaitos tekee ja mitä se ei tee7.9.2026 15:33:32 EEST | Blogi
Tutkimuslaitos laskee, mitä eri politiikkavaihtoehdoista seuraisi. Se ei kerro, mikä niistä pitäisi valita. Viime viikon eläkekattokeskustelu osoitti, ettei tämä ero ole kaikille selvä – siksi kirjoitan nyt auki, mitä Labore tekee, kuka sen rahoittaa ja miksi laitoksen julkaisuihin ilmestyy jatkossa maininta, jonka pitäisi olla itsestään selvää. Muuten, tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ja johtopäätökset ovat kirjoittajan omia ja edustavat laitoksen kantaa.
Blogi: Kuinka paljon Suomi voisi säästää rajoittamalla suuria eläkkeitä?3.9.2026 06:53:38 EEST | Blogi
Suomessa työeläkkeille ei ole ylärajaa. Kuinka paljon julkinen talous voisi säästää, jos kaikkein suurimpia eläkkeitä rajoitettaisiin? Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkastelee Eläketurvakeskuksen tilastojen avulla erilaisten eläkekattojen vaikutuksia ja arvioi, että jo verrattain korkea katto voisi tuottaa yli sadan miljoonan euron vuotuiset nettosäästöt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme