Susi tai koirasusi puri ajokoiraa Rautjärvellä

Hyökkäys jänisajossa olleen Lempin kimppuun tapahtui lähestulkoon talon pihassa Väärämäen kylällä.

– Tapahtumapaikka oli kuusikossa vain 50 metrin päässä asutusta talosta. Lähimmät piharakennukset olivat vain parinkymmenen metrin päässä hyökkäyspaikasta, koiran omistaja kertoo.

Lempi oli kuitenkin onnistunut pääsemään karkuun hyökkääjältään. Se tuli talon pihaan, josta talon asukkaat ennättivät nähdä koiran. Tappelukaveri ei näyttäytynyt ja Lempi jatkoi pihasta matkaansa tietä myöten autolle, jossa sen kanssa metsällä ollut isäntä odotteli.

Isäntä huomasi koirasta valuvan verta. Siinä vaiheessa Lempi alkoi jo näyttää huonovointiselta. Se kiidätettiin Parikkalaan eläinlääkäriin ja sieltä vielä Kouvolaan eläinklinikalle.

Lempissä oli useita pistomaisia haavoja rintaontelossa ja vatsassa. Ennuste niistä selviämisestä oli huono, joten koira päädyttiin lopettamaan.

Tapahtumapaikalla vain harmaita karvoja

Petojen jälkiin perehtynyt paikallinen asiantuntija kävi myöhemmin tarkistamassa hyökkäyspaikan ja löysi sieltä harmaita karvoja. Paikalle jääneet karvat olivat varmuudella koiraeläimestä ja ne viedään DNA-tutkimukseen.

– Paikalla ei kuitenkaan ollut esimerkiksi sorkkien jälkiä, joita olisi jäänyt villisiasta, jos hyökkääjä olisi ollut sika suden tai koirasuden sijaan, koiranomistaja sanoo.

Lempi oli erinomainen jäniskoira, jonka ajosta kaadettiin viiden vuoden aikana peräti 99 jänistä.

– Lempi oli varma jäniskoira, joka ei sotkeutunut sorkkaeläimiin koskaan. Se oli aika herkkä luonteeltaan ja jätti kissatkin rauhaan, kun kerran sai sellaiselta nenilleen.

– Eniten tässä harmittaa 9-vuotiaan tyttäreni puolesta. Juttelimme hiljattain seudulla liikkuvista susista ja hän kysyi, voisiko susi tappaa Lempin. Nyt joudun kertomaan hänelle menetyksestä, vaikka olin aiemmin vakuutellut, ettei Lempille käy mitään.

Metsästäjäliitto: susikanta saatava yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle

Suomen Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta voitaisiin palauttaa yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Lisäksi jahtitilanteet opettaisivat susia takaisin ihmis- ja koira-arkuuteen, mikä myös vähentäisi susivahinkoja.

Esitettyä 273 suden suotuisan suojelutason viitearvoa liitto pitää kohtuuttomana. Ruotsissa esitetty taso on 170 sutta. Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi.

– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ovat yhteisessä kannanotossaan vaatineet kiintiömetsästyksen ulottamista kaikkiin suurpetoihin.