Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä
29.10.2025 00:01:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Työn ja talouden tutkimus LABORE seuraa esimerkkiperhelaskelmissa kahdeksan kuvitteellisen perheen taloudellisen aseman kehitystä. Nämä perheet edustavat laajaa joukkoa suomalaisia kotitalouksia, joihin talouspoliittiset päätökset vaikuttavat toisistaan poikkeavalla tavalla. Kuvitellut kotitaloudet vaihtelevat keskenään suhteessa ansioihin, työmarkkina-asemaan sekä perhe- että asumismuotoon.
Esimerkkiperhe-raportissa käsitellyt kahdeksan kotitaloutta ovat hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, työmarkkinatukea saava yksinasuva työtön, yksinasuva korkeakoulutettu, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava työtön sekä eläkeläispariskunta.
Työmarkkina-asema ja ansiotaso määrittävät ostovoiman kasvua
Ostovoimakehityksen tärkeimmäksi tekijäksi osoittautuu työssäkäynti ja ansioiden taso. Korkeapalkkaiset työntekijät hyötyvät ansiotuloverotukseen tehtävistä kevennyksistä sekä heidän kulutustottumuksiaan vastaavien tuotteiden ja palveluiden maltillisesta inflaatiosta. Matalatuloisilla etuusleikkaukset syövät hidastuneen inflaation suomat hyödyt.
Raportissamme tämä kehitys näkyy etenkin hyvätuloisen pariskunnan ostovoimassa, joka kohenee keskimäärin noin 2,5 prosenttia vuodessa. Toimihenkilöperheellä keskimääräinen ostovoiman kasvu on noin 2,0 prosenttia vuodessa. Toisaalta taas yksinhuoltajaperheen ja työmarkkinatukea saavan työttömän ostovoima supistuu noin 0,6 prosenttia vuodessa.
Asumismuodon vaikutus ostovoimaan hiipuu
Asumismuodon merkitys kotitalouksien taloudelliselle asemalle on tulevina vuosina pienempi kuin korkeiden asuntolainakorkojen aikana vuosina 2023–2025. Rahapolitiikan keveneminen välittyy asuntovelallisten kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin vuosina 2025–2026 ja vahvistaa näiden kotitalouksien ostovoimaa. Ennakoimme vuokrien nousevan omistusasumisen kustannuksia nopeammin, mikä vähentää viime vuosina asumismuodon perusteella syntynyttä eroa ostovoimassa vuokra- ja omistusasujien välillä.
Asumismuodon vaikutus näkyy edelleen varsinkin toimihenkilö- ja työntekijäperheiden ostovoimakehityksen eroissa. Asuntovelallisen toimihenkilöperheen ostovoima kasvaa keskimäärin noin 2 prosenttia vuodessa, kun taas vuokralla asuvan työntekijäperheen vastaava luku on noin 0,5 prosenttia.
Lapsikorotus vahvistaa perheellisten kotitalouksien asemaa
Vuonna 2026 lapsiperheet hyötyvät veronkevennyksistä, kun työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan. Yhteishuoltajille tämä merkitsee noin 55 euroa ja yksinhuoltajille 110 euroa enemmän vuodessa huollettavaa lasta kohden. Verohyödyt painottuvat kuitenkin hyvätuloisille perheille. Raportin tulosten mukaan yksinhuoltajien asemaa heikentää asumistuen leikkaus, ja heidän ostovoimansa kasvu jää vähäiseksi. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavan ostovoiman kehitys on kaikista perheistä heikoimmalla tolalla ja erityisesti työttömyyden pitkittyessä ostovoima heikkenee dramaattisesti.
Esimerkkiperheet -laskelmat 2025–2027 (linkki avautuu 29.10. klo 00.01). Raportti on heti luettavissa ja ladattavissa PDF-muodossa täältä sekä tiedotteen liitteistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiJuho KoistinenennustepäällikköMakrotalous, ennusteet ja toimialatalous
Puh:040 940 2833juho.koistinen@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Laskelma ei ole ehdotus – mitä tutkimuslaitos tekee ja mitä se ei tee7.9.2026 15:33:32 EEST | Blogi
Tutkimuslaitos laskee, mitä eri politiikkavaihtoehdoista seuraisi. Se ei kerro, mikä niistä pitäisi valita. Viime viikon eläkekattokeskustelu osoitti, ettei tämä ero ole kaikille selvä – siksi kirjoitan nyt auki, mitä Labore tekee, kuka sen rahoittaa ja miksi laitoksen julkaisuihin ilmestyy jatkossa maininta, jonka pitäisi olla itsestään selvää. Muuten, tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ja johtopäätökset ovat kirjoittajan omia ja edustavat laitoksen kantaa.
Blogi: Kuinka paljon Suomi voisi säästää rajoittamalla suuria eläkkeitä?3.9.2026 06:53:38 EEST | Blogi
Suomessa työeläkkeille ei ole ylärajaa. Kuinka paljon julkinen talous voisi säästää, jos kaikkein suurimpia eläkkeitä rajoitettaisiin? Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkastelee Eläketurvakeskuksen tilastojen avulla erilaisten eläkekattojen vaikutuksia ja arvioi, että jo verrattain korkea katto voisi tuottaa yli sadan miljoonan euron vuotuiset nettosäästöt.
Naiskansanedustajien puhe eriytyi mieskansanedustajista naisten edustuksen kasvaessa 1960-luvulla2.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Naisten määrän kasvu eduskunnassa ei muuttanut vain sitä, ketkä tekivät politiikkaa, vaan se korreloi myös naiskansanedustajien poliittisen puheen sisällön muutoksen kanssa. European Journal of Political Economy -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus tarkastelee naisten ja miesten eduskuntapuheita seitsemän vuosikymmenen ajalta. Tulosten mukaan naiskansanedustajat ovat koko tarkastelujakson ajan puhuneet tilastollisesti mitattuna eri tavoin kuin miehet, mutta erot kasvoivat erityisesti 1960-luvulla, jolloin naisten osuus kansanedustajista ylitti noin 10–20 prosenttia. Tämän jälkeen erot eivät enää kasvaneet naisten osuuden lisääntymisestä huolimatta.
Kuluttajien luottamuskuilut ovat kasvun hiljainen jarru31.8.2026 12:16:31 EEST | Blogi
Keskimääräinen kuluttajaluottamus on vihdoin palannut pitkän ajan keskimääräiselle tasolle. Keskiarvo kuitenkin kätkee alleen poikkeuksellisen voimakkaan eriytymisen: hyvätuloisten luottamus on toipunut, pienituloisimpien ei, ja nuorten perinteinen luottamusetu on lähes kadonnut. Kansainvälinen vertailu tekee kuvasta vielä kiinnostavamman – sama ilmiö näkyy Ruotsissa, mutta ei juuri muualla Euroopassa. Luottamuskuilut eivät ole vain jakaumakysymys, vaan hiljainen kasvujarru: ne heikentävät kysyntää nyt ja investointeja vuosien päähän tulevaisuuteen.
Seminaari: Alustatyö, sen yhdistäminen muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa28.8.2026 15:21:51 EEST | Kutsu
Mitä alustatyö Suomessa on, ketkä sitä tekevät ja miten se vaikuttaa toimeentuloon ja työuriin? Laboren ja Eläketurvakeskuksen tutkimushankkeen päätösseminaarissa esitellään uutta tutkimustietoa alustatyöntekijöiden työmarkkina-asemasta, tuloista ja työn yhdistämisestä muuhun työhön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme