Väitös: Terveysmenojen korotukset iskivät kovimmin työelämän ulkopuolella oleviin työikäisiin

Farmasian tohtori Katri Aaltonen tarkasteli sosiologian alan väitöstutkimuksessaan, miten ihmisten maksamat terveysmenot vaikuttivat kotitalouksien taloudelliseen hyvinvointiin 2010-luvulla. Terveysmenoihin lukeutuvat esimerkiksi terveyspalvelujen asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuut.

– Maksut kohdistuivat suhteellisesti eniten ikääntyneisiin. Taloudelliset vaikeudet, kuten terveydenhoidosta ja ruuasta tinkiminen painottuivat kuitenkin työelämän ulkopuolella oleviin työikäisiin. Heidän asemansa vaikutti heikenneen entisestään säästötoimien aikana, Aaltonen kertoo.

Aaltosen tutkimusajankohtana Suomea koettelivat finanssikriisin jälkivaikutukset ja talouden taantuma, hyvinvointivaltion muutosta määritti enenevässä määrin talouskuria korostava politiikka.

Terveysmenojen muutoksia mallintanut simulointitutkimus jakoi 2010-luvun kahteen toisistaan hieman poikkeavaan ajanjaksoon. Vuosina 2011–2015 terveysmenojen korotusten vaikutukset kotitalouksien toimeentuloon olivat vähäisiä. Vuosina 2015–2019 sosiaaliturvaan ja tuloverotukseen tehdyt muutokset lisäsivät hieman köyhyysriskiä ja terveysmenojen korotuksilla oli samansuuntainen vaikutus. Köyhyysriski kasvoi siten hieman enemmän, kun terveysmenojen korotukset huomioitiin laskelmassa. 

Kyselytutkimukset osoittivat, että kielteisiä kokemuksia terveysmenoista oli kaikenikäisillä ja eri tulotasoilla. Pohjoiseurooppalaisessa vertailussa lääkkeiden ja hoidon maksurasitetta koettiin Suomessa yleisemmin kuin Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Alankomaissa. Omavastuukorotusten aikaan ihmisten käsitykset lääkekorvausten oikeudenmukaisuudesta muuttuivat aiempaa kielteisemmiksi.

Terveydenhuollon niukkenevat taloudelliset resurssit ja väestön ikääntyminen haastavat suomalaista hyvinvointivaltiota. Keskustelu siitä, miten rajallisia resursseja kohdennetaan, on vaikeaa, eikä kaikille sopivaa ratkaisua ole näköpiirissä. Aaltosen mukaan järjestelmän uskottavuuden ja hyväksyttävyyden kannalta on tärkeää ymmärtää, kokevatko ihmiset terveydenhuollon toimivan reilusti ja vastaako se heidän odotuksiaan oikeudesta saada hoitoa.

–  Tulokset tarjoavat aineksia keskusteluun siitä, missä määrin yksilön voidaan edellyttää kantavan vastuuta tarvitsemansa terveydenhuollon maksuista ilman, että se vaarantaa sosiaalisten oikeuksien toteutumista tai heikentää luottamusta järjestelmään, Aaltonen sanoo.

Aaltonen teki tutkimuksensa Eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuskeskus ja lippulaiva INVESTin tohtoriohjelmassa. Hän käytti tutkimusaineistonaan suomalaisia ja eurooppalaista väestökyselyaineistoja sekä suomalaisia rekisteriaineistoja ja lainsäädännön mikrosimulointimenetelmää. 

Väitöstilaisuus torstaina  6. marraskuuta

FaT Katri Aaltonen esittää väitöskirjansa Austerity, health payments and economic well-being julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 6.11.2025 klo 13.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub2-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: (kopioi linkki selaimeen).

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Rense Nieuwenhuis (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Jani Erola (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.