SDP:n Kim Berg: Hallitus ei voi enää sivuuttaa hyvinvointialueiden rahoitusongelmaa

– Hyvinvointialueet ovat joutuneet kohtuuttomaan asemaan. Rahoituslaki on laadittu aivan toisenlaisiin olosuhteisiin kuin missä nyt elämme. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet rajusti inflaation, palkkaratkaisujen ja vuokralääkärien kustannusten vuoksi. Kun laki ei huomioi riittävästi tätä kehitystä, alueet joutuvat tekemään päätöksiä, jotka voivat olla ristiriidassa perustuslain kanssa. Hallituksen on kannettava vastuunsa ja korjattava laki, Berg sanoo.

Bergin mukaan rahoituslaki laadittiin viime hallituskaudella hillitsemään kustannusten kasvua ja turvaamaan julkisen talouden kestävyyttä. Käytännössä laki on kuitenkin osoittautunut monilta osin ongelmalliseksi. Viimeisimpänä varoittavana esimerkkinä on hallinto-oikeuden päätös Etelä-Karjalan hyvinvointialueen lainvastaisesta budjetista.

– Nykyinen tilanne, jossa rahoituslain noudattaminen voi johtaa perustuslain rikkomiseen ja toisaalta perustuslain noudattaminen rahoituslain rikkomiseen, ei varmasti ollut uudistuksen tavoite. Siksi rahoituslakia on korjattava ja yksinkertaistettava. On myös vaikea ymmärtää, miksi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ei ole tehnyt enemmän tilanteen ratkaisemiseksi – etenkin, kun useat hallituspuolueetkin ovat vaatineet rahoituksen korjaamista, Berg toteaa.

Berg muistuttaa, että kaikki maan hyvinvointialueet ovat yhteistyöryhmä H23:n kautta esittäneet yhteisen linjauksensa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) ja valtiovarainministeriölle rahoitusmallin ongelmien korjaamiseksi.

– Hyvinvointialueiden mukaan rahoitusmallia on korjattava perusteellisesti. Alueet ovat yksimielisiä siitä, mitä tulisi tehdä, ja ovat esittäneet yhteisen näkemyksensä valtiovarainministeriölle ja THL:lle. Niiden mukaan rahoituksen taso oli alun perin liian matala, eikä nykyinen malli reagoi riittävästi kustannustason muutoksiin. Hyvinvointialueindeksin laskentaa on korjattava – ilman muutoksia ongelmat vain jatkuvat ja kasvavat. Samalla mallia tulisi yksinkertaistaa: palvelutarpeen määrittelyä selkeyttää, uusia indikaattoreita välttää lisäämästä ja lopettaa nollasummapeli rahoituksessa, Berg kertoo.

Bergin mielestä rahoitusmallin jatkokehittäminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja parlamentaarista valmistelua.

– Muutokset on tehtävä ennakoiden ja hallitusti. Paras ratkaisu olisi asettaa parlamentaarinen työryhmä, joka varmistaa pitkäjänteisen ja vakaasti pohjustetun uudistuksen. Kyse on koko suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ja julkisen terveydenhuollon elinvoimasta. Orpon hallituksella on kaikki keinot käytettävissään – nyt ne on otettava käyttöön, Berg painottaa.