SDP:n ryhmäpuhe palautekeskustelussa Agenda2030:n toimeenpanosta

Arvoisa puhemies

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma on luotu, koska aikamme pitkäaikaisimmat ja vakavimmat muutostekijät ovat kestävän kehityksen tarve sekä planetaaristen rajojen rikkoutuminen. Kestävyysmurros on välttämätön, jotta yhteiskuntamme pääsee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle uralle.

Planetaarinen kolmoiskriisi etenee hälyttävää vauhtia. Seitsemän yhdeksästä elämää ylläpitävästä planetaarisesta rajasta on jo ylitetty. Samaan aikaan maailman konfliktit ja sosioekonomiset kriisit, kuten äärimmäinen köyhyys ja riittämättömät peruspalvelut, eivät ole hallinnassa. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on jälleen kasvussa. Nämä kriisit vaikuttavat kokonaisvaltaisesti yhteiskuntien toimintaedellytyksiin niin Suomessa kuin maailmalla.

Valiokunnan kuulemisissa tuli kuitenkin selkeästi esille, että kestävyysmurroksen vaatima kestävyyssiirtymä jää selonteossa lähes huomiotta muutoin kuin energiasiirtymän osalta. Mietinnössä kiinnitettiin huomiota siihen, että Suomi sijoittuu kielteiset ulkoisvaikutukset huomioivassa arvioinnissa globaalille sijalle 139/167 sekä siihen, että sillä luonnonvaramäärällä, jolla Ruotsissa tuotetaan kaksi euroa, tuotetaan Suomessa vain yksi, ja ero on kasvanut 2000-luvulla. 

Haluan erikseen korostaa sitä, että sosiaali- ja terveyssektorin osalta valiokunnan saamat lausunnot olivat erittäin kriittisiä. Hallituksen toimet eivät edistä riittävästi Agendan tavoitteiden toteutumista eikä selonteko esitä riittävällä tavalla hallituksen politiikan seurauksia sosiaali- ja terveyspolitiikan alalla. Hallituksen toimet ovat lisänneet pienituloisuutta ja syrjäytymiskehitystä Suomessa, työllisyystoimet eivät ole olleet onnistuneita, ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat ajaneet ihmisiä aiempaa heikompaan asemaan.

Tässä meillä on todella parantamisen varaa. On selvää, että tarvitsemme monipuolista, tiedeperustaista tilannekuvaa, joka tukee päätöksentekoa oikeudenmukaisen kestävyyssiirtymän toteuttamisessa.

Puhemies,

Agenda 2030 -tavoitteista on toteutumassa vain noin 18 prosenttia. Aikaa tavoitteiden saavuttamiseen on enää muutama vuosi. Jokainen hetki, jolloin tavoitteet eivät toteudu, merkitsee planeetan elinkelpoisuuden heikkenemistä sekä inhimillistä kärsimystä. Kestävän kehityksen ratkaisuja tuleekin kuvata tulevaisuustyössä tarkemmin ja esittää konkreettisempia toimenpiteitä ja velvoitteita.

Kehityspolitiikan leikkaukset uhkaavat globaalia hyvinvointia ja heikentävät mahdollisuuksia ylläpitää monenkeskisyyttä ja sääntöperusteisuutta. Hyvät suhteet matalan tulotason maihin ovat myös Suomen vaikutusvallan kannalta tärkeitä. Kehityspolitiikka on osa turvallisuuspolitiikkaa, sillä konfliktit syntyvät usein ongelmista, joita voidaan korjata kehitysyhteistyöllä. Suomen tulee sitoutua kehitysyhteistyörahoituksen pitkäjänteiseen kasvuun.

Puhemies

Suomen vahva asema kansainvälisessä politiikassa ja esimerkiksi teknologinen osaaminen antavat meille mahdollisuuden – ja velvollisuuden – toimia kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Meidän on oltava rakentamassa ratkaisuja, jotka tukevat sekä ekologista että sosiaalista kestävyyttä maailmanlaajuisesti.

Kaupan ja kehityksen yhdistämisessä voi olla hyötyjä, kuten työtä luovia investointeja tai matalan tulotason maiden laajempaa markkinoillepääsyä EU:hun. Kuitenkin vähiten kehittyneiden maiden kohdalla lahjamuotoinen kehitysyhteistyö on tärkeää, koska näillä mailla on vain kapeat yhteiskunnalliset rakenteet kauppasuhteiden luomiselle.

Arvoisa puhemies

Suomen tulee olla aktiivinen kansainvälisten ilmastosopimusten toimeenpanossa ja tukea kehittyvien maiden ilmastotoimia sekä osaamisen jakamista. Ilmastorahoituksen kasvattaminen on keskeistä.

Panostammekin vahvasti vihreään siirtymään, kiertotalouteen ja puhtaan energian ratkaisuihin. Olemme kehittäneet ympäristöteknologiaa ja tukeneet yrityksiä, jotka vievät puhtaita ratkaisuja maailmalle. Näin Suomi edistää sekä ilmastotavoitteita että luo uusia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia.

Lisäksi meidän tulee jatkaa työtä naisten ja tyttöjen oikeuksien, koulutuksen ja terveyden edistämiseksi kehitysyhteistyössä sekä YK:n ja EU:n kautta. Sukupuolten tasa-arvo on kestävän kehityksen ja rauhan edellytys.

Lopuksi muistutan, että politiikkaa on tehtävä niin, että myös tulevien sukupolvien oikeus hyvään elämään toteutuu. Kestävä kehitys, globaali solidaarisuus ja elämää kannattelevien luonnonjärjestelmien turvaaminen eivät ole vain Suomen, vaan koko maapallon elinkelpoisuuden kysymyksiä.