Mai Kivelä: Hallitus vie Suomea väärään suuntaan Agenda 2030 -tavoitteiden osalta
Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelän mukaan hallitus vie Suomea väärään suuntaan köyhyyden poistamisen ja ilmasto- ja ympäristökestävyyden saavuttamisessa eli YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteissa. Kivelä pitää vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ryhmäpuheen eduskunnassa tänään.

– Oikeistohallitus on epäonnistunut. Metsien kestävä käyttö on surkealla tolalla emmekä ole saavuttamassa omia ilmastotavoitteitamme. Lisäksi köyhyys, asunnottomuus ja nälkä yleistyvät leikkauspolitiikan vuoksi entisestään, sanoo Kivelä.
Suomen hiilinielut ovat romahtaneet ja metsät kääntyneet päästölähteeksi. Kivelän mukaan metsäteollisuuden tuottama arvonlisä kulutettuihin raaka-aineisiin nähden ei ole sillä tasolla, jolla sen pitäisi olla. Suomen materiaalien kulutusaste asukasta kohti on EU:n korkeimpia.
– Omien luonnonvarojemme huolimattoman käytön päälle olemme yksi eniten kielteisiä ulkoisvaikutuksia muille maille aiheuttava maa. Tuontimme aiheuttaa merkittäviä ilmasto- ja kemikaalipäästöjä sekä luontokatoa myös muualla maailmassa, sanoo Kivelä.
Euroopan neuvosto on todennut toistuvasti, että Suomen sosiaaliturvan taso on liian alhainen. Kivelä huomauttaa, että oikeistohallituksen takia tuloköyhyyteen perustuva asunnottomuus on tehnyt paluun Suomeen, ja maksuhäiriöt, häädöt ja ulosotot ovat lisääntyneet sekä leipäjonot kasvaneet.
– Hallitus pyrkii romuttamaan suomalaisen yhteiskuntamallin, joka on perustunut vahvoihin julkisiin palveluihin ja kattavaan sosiaaliturvaan. Yhteiskuntamallin, joka on onnistuneesti tuottanut tasa-arvoa ja hyvinvointia suomalaisille ja tehnyt Suomesta esimerkin maailmalla, sanoo Kivelä.
Kansanedustaja Mai Kivelän puhe eduskunnassa 4.11.2025:
Arvoisa puhemies,
Onko köyhyys poistettu ja kestävä kehitys saavutettu viiden vuoden päästä? Tätähän me arvioimme, kun tänään käsittelemme Agenda2030 -toimenpideohjelmaa.
On myös syytä kysyä, kuinka aidosti näihin tavoitteisiin on sitouduttu, sillä ne todella ovat sitoumuksemme.
Ei hyvältä näytä. Globaalisti olemme kaukana tavoitteista. Ja vaikka YK:n mukaan Suomi on saavuttanut hieman yli 86 prosenttia asetetuista 17:stä tavoitteesta, ei myöskään Suomen tilannekuva anna aihetta juhlaan.
Ensinnäkin Suomi on yksi eniten kielteisiä ulkoisvaikutuksia muille maille aiheuttava maa. Toisin sanoen tuontimme aiheuttaa merkittäviä ilmasto- ja kemikaalipäästöjä sekä luontokatoa muualla maailmassa. Tätä ei voi jättää huomiotta, kun Suomen todellista panosta kehitystavoitteiden saavuttamiseen arvioidaan.
Suomen materiaalien kulutusaste asukasta kohti on EU:n korkeimpia. Samaan aikaan kiertotalousasteemme on jäänyt heikoksi.
Metsien kestävä käyttö on surkealla tolalla. Hiilinielut ovat romahtaneet ja metsät kääntyneet päästölähteeksi. Metsäteollisuuden tuottama arvonlisä kulutettuihin raaka-aineisiin nähden ei ole sillä tasolla, jolla se voisi ja jolla sen pitäisi olla.
Entä sosiaalinen puoli? Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut toistuvasti, että Suomen sosiaaliturvan tason on liian alhainen. No, hallitus on leikannut sosiaaliturvasta entisestään ja tällä tavoin lisännyt köyhyyttä. Hallituksen omissa vaikutusarvioissakin on todettu, että sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät köyhyyttä, siinäkin tapauksessa, että niille arvioidut työllisyysvaikutukset toteutuisivat täysimääräisesti.
Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset ja indeksijäädytykset sekä yleinen kustannustason nousu jättävät yhä useamman suomalaisen toivottomaan tilanteeseen. Orpon hallituksen takia tuloköyhyyteen perustuva asunnottomuus on tehnyt paluun Suomeen. Maksuhäiriöt, häädöt ja ulosotot ovat lisääntyneet ja leipäjonot kasvaneet.
Tämä hallitus on tehnyt johdonmukaisesti ja täysin häikäilemättä sellaista politiikkaa, jolla kasvatetaan eriarvoisuutta ja kasataan varallisuutta rikkaille.
Hallitus pyrkii romuttamaan suomalaisen yhteiskuntamallin, joka on perustunut vahvoihin julkisiin palveluihin ja kattavaan sosiaaliturvaan. Siis sen yhteiskuntamallin, joka on onnistuneesti tuottanut tasa-arvoa ja hyvinvointia suomalaisille, ja tehnyt Suomesta esimerkin maailmalla. Nyt tätä mallia murennetaan.
Arvoisa puhemies,
Vaikka paljon enemmän on tehtävä tavoitteisiin pääsemiseksi, YK:n Agenda2030 -ohjelma on tärkeä esimerkki monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän toiminnasta. On elintärkeää, että maailman valtiot ovat yhdessä asettaneet tavoitteita globaalien ongelmien ratkaisemiseksi.
Tällaista monenkeskistä sääntöpohjaista yhteistyötä tarvitaan myös jatkossa. Ilman monenkeskistä yhdessä sopimista ekokriisin kaltaisiin ongelmiin vastaaminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Samaan aikaan tarvitaan paljon voimakkaampia keinoja ekologisiin ja sosiaalisiin haasteisin puuttumiseksi.
Valitettavasti myös monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä on uhattuna. Ei ole liioiteltua sanoa, että autoritäärisyys ja voimapolitiikka ovat tehneet paluun politiikan kentille, myös länsimaissa. Demokratian ja oikeusvaltion periaatteet horjuvat - myös nämä ovat osa yhteiskuntien kokonaiskestävyyttä.
Suomen tulee osaltaan pitää huoli siitä, että kansalliset intressit ja niin kutsuttu transaktionaalinen kahdenkeskisyys eivät syrjäytä monenkeskisyyttä ja sääntöpohjaisuutta. Suomen tulee olla aktiivinen vastavoima eri tahoilta tuleville pyrkimyksille sääntöpohjaisen järjestelmän alasajamiseksi, ei olla mukana sen rikkomisessa.
Arvoisa puhemies,
on jälleen korostettava, ettei mitään muita kehitystavoitteita voi saavuttaa kuolevalla planeetalla. Myöskään Suomessa emme ole saavuttamassa omia emmekä EU-tason ilmasto- ja ympäristövelvoitteitamme.
Hallitus epäonnistuu konkreettisten toimien tuomisessa tälläkin kertaa. Vaikeaa se toki olisikin, kun tällä kaudella päinvastoin eriarvoisuutta syvennetään ja ympäristötoimia puretaan. Siksi tässä tilanteessa hallituksen kehitystavoitteilla paistattelu on vähintäänkin irvokasta.
Lopuksi esittämästäni kritiikistä huolimatta ja käsiteltävän asian tärkeyden vuoksi pidän hyvänä tulevaisuusvaliokunnan yksimielistä mietintöä. On hienoa, että valiokunta painottaa vahvaa kestävyyttä sekä luonnonvarojen ylikulutuksen ja kulutuksen negatiivisten ulkoisvaikutusten vähentämisen välttämättömyyttä.
Yhteyshenkilöt
Mai Kiveläkansanedustaja
Puh:040 741 7379mai.kivela@eduskunta.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vasemmistoliitto
Mai Kivelä: Pääministeri Orpo, tuokaa esitys hakkuiden maltillistamiseksi mikäli otatte Suomen ilmasto- ja ympäristövelvoitteet tosissaan!14.1.2026 13:18:10 EET | Tiedote
Ilmasto- ja Luontopaneeli julkaisivat tänään yhteisen selvityksen metsien hakkuiden yhteensovittamisesta päästövähennys- ja luonnonsuojelutavoitteiden saavuttamisen kanssa. Raportissa todetaan selvästi, että ainoa keino tavoitteiden saavuttamiseksi on hakkuiden selkeä maltillistaminen nykyisestä.
Veronika Honkasalo: Iranin mielenosoittajien turvallisuus on nyt kaikki kaikessa12.1.2026 11:58:56 EET | Tiedote
Vasemmistoliiton kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Veronika Honkasalo on erittäin huolissaan Iranin mielenosoittajien turvallisuudesta ja maan hallinnon koventuvista otteista.
Pia Lohikoski: Vasemmisto ei ole ihmisoikeusloukkausten edessä hiljaa, Östman ja Niinistö!12.1.2026 11:12:08 EET | Tiedote
Vasemmistoliiton kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Lohikoski vastaa kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östmanin ja vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistön tänään maanantaina uutisoituihin väitteisiin, joiden mukaan vasemmisto olisi hiljaa Iranin kansannoususta.
Minja Koskela: Hälytyskellojen pitäisi jo soida ennätystyöttömyyden takia8.1.2026 13:37:04 EET | Tiedote
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelan mielestä on käsittämätöntä, että Orpon hallitus ei suostu vieläkään näkemään Suomen työttömyyskriisin mittakaavaa.
Jessi Jokelainen: Tekoälymurros tulee vaatimaan siirtymän perustuloon7.1.2026 13:20:34 EET | Tiedote
Vasemmistoliiton kansanedustaja Jessi Jokelainen uskoo, että tekoälyn nopea kehitys ja sen vaikutus työmarkkinoihin tulevat vaatimaan isoja muutoksia työelämän ja sosiaaliturvan järjestämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme