Alle viidennes suomalaisista pitää uutta rahapelijärjestelmää hyvänä uudistuksena, erityisen kielteisesti suhtaudutaan rahapelien markkinointiin
Suomalaiset ovat kriittisiä uutta rahapelijärjestelmää kohtaan. Muutoksen tavoitteena on vähentää rahapelihaittoja, mutta 83 prosenttia suomalaisista uskoo, että pelihaitat ja peliongelmat tulevat muutoksen myötä lisääntymään.
Helsingin yliopiston tekemässä kyselytutkimuksessa kartoitettiin kansalaisten mielipiteitä Suomen rahapelijärjestelmän uudistuksesta, jossa osa rahapelimarkkinoista avataan kilpailulle. Tulosten perusteella suomalaiset näkevät uudistuksen vaikutukset pääosin kielteisinä ja erityisen kielteisesti suhtaudutaan lisääntyvään markkinointiin.
- Epäillen suhtaudutaan myös valtion tulojen kasvuun, sillä vastanneista enemmistö uskoo valtion tuottojen vähenevän uudistuksen myötä, huomauttaa kyselytutkimuksen tuloksia analysoinut Aino Lahtinen Helsingin yliopistosta.
Veikkauksen yksinoikeus rahapelien järjestämiseen Suomessa päättyy vedonlyöntipeleissä ja verkossa pelattavissa raha-automaatti- ja kasinopeleissä vuoden 2026 lopussa. Lakiesitys uudesta rahapelijärjestelmästä on eduskunnan valiokuntien käsittelyssä.
Vaikuttajamarkkinointia vastustaa valtaosa
Erityisen huolissaan suomalaiset ovat rahapelien markkinoinnista, joka tulee todennäköisesti lisääntymään järjestelmämuutoksen myötä. Jopa 80 prosenttia suomalaisista haluaa kieltää joko kokonaan tai osittain tervetulobonukset, 85 prosenttia suoramarkkinoinnin ja 87 prosenttia sosiaalisen median kohdennetun markkinoinnin. Kielteisimmin kansalaiset suhtautuvat vaikuttajamarkkinointiin, jonka rajoituksia kannattaa 87 prosenttia vastaajista ja täyskieltoa jopa 71 prosenttia.
Suomen rahapelimarkkinoille odotetaan tulevan kymmeniä uusia rahapeliyhtiöitä.
- Kokemukset muista maista ovat osoittaneet, että tällaisessa tilanteessa mainonnan määrä lisääntyy valtavasti. Runsas ja näkyvä mainonta tulee myös lisäämään rahapelaamista ja rahapelihaittoja. On ymmärrettävää, että tällaista tilannetta ei Suomeen kaivata, kommentoi tutkimuksesta vastannut apulaisprofessori Virve Marionneau.
Kyselyn toteutti Helsingin yliopiston riippuvuuksiin erikoistunut CEACG-tutkimusryhmä.
Lisätiedot:
Virve Marionneau, virve.marionneau@helsinki.fi, puh. 029 4123768
Aino Lahtinen, aino.lahtinen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lapsen etu adoptiossa on tarkoittanut eri aikoina eri asioita12.11.2025 14:27:19 EET | Tiedote
Lapsen etu on keskeisin lapsia koskeviin oikeusasioihin vaikuttava periaate. Käsitteen historian tarkastelu auttaa ymmärtämään sen luonnetta ja voi johtaa nykyistä selkeämpään lapsen etuun liittyvään lainsäädäntöön.
Slush 2025: uusi hoito epilepsiaan & seitsemän muuta tieteen läpimurtoa12.11.2025 08:39:51 EET | Tiedote
Vapaus tutkia ja kyky yhdistää eri tieteenalojen osaamista - siinä hyvä resepti maailmaa mullistavien innovaatioiden syntyyn.
Geeneillä on yhteys opiskelualan valintaan11.11.2025 09:20:35 EET | Tiedote
Uusi pohjoismainen tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa geneettisten ja sosiaalisten tekijöiden merkitystä koulutuspolkujen muovautumisessa. Tutkimus osoitti, että geeneillä on pieni, mutta selkeästi havaittavissa oleva yhteys alan valintaan.
Miksi Suomessa keuhkosyöpään kuollaan aiemmin kuin Pohjoismaissa?7.11.2025 11:16:02 EET | Tiedote
Keuhkosyövän hoitotulokset ovat Suomessa huonompia kuin muissa Pohjoismaissa. Siihen on useita todennäköisiä syitä: lääkäriin pääsee hitaammin, perusterveydenhuollon diagnostiikka on suppeampaa ja puolet potilaista tapaa ensikäynnillään hoitajan, muualla Pohjolassa lääkärin.
Wihurilta 750 000 euron lahjoitus Helsingin yliopiston uuteen huoltovarmuusprofessuuriin7.11.2025 10:02:00 EET | Tiedote
Professorin on tarkoitus tuottaa tietoa, joka tukee etenkin yhteiskunnan pitkän aikavälin resilienssin ja huoltovarmuuden johtamista. Parhaassa tapauksessa professori voi aloittaa työnsä jo vuoden 2027 aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme