Revontulia voi nähdä tulevina öinä eteläistä Suomea myöten
6.11.2025 13:55:32 EET | Ilmatieteen laitos | Tiedote
Revontulia voi nähdä eteläisessäkin Suomessa, kunhan pilvet eivät peitä taivasta. Parhaat mahdollisuudet revontulien bongailuun on tänään Länsi-Lapissa sekä Pohjanmaan rannikolta kaakkoon ulottuvalla alueella.
Geomagneettinen aktiivisuus on yltynyt voimakkaaksi myrskyksi ennakoitua voimakkaamman koronan massapurkauksen osuttua Maahan keskiviikkoiltana.
Maahan osuessaan massapurkaus synnyttää geomagneettisen myrskyn, jonka näkyvin vaikutus ovat tavanomaista eteläisemmillä alueilla loimottavat revontulet.
"Revontulien todennäköisyys on lähipäivinä suuri, ja myös jatkossa voimakkaat geomagneettiset myrskyjaksot ovat mahdollisia usean massapurkauksen saapuessa Maahan peräjälkeen", arvioi Ilmatieteen laitoksen avaruussääpäivystäjä Petri Koskimaa.
Auringonpilkkualue, joka on ollut näiden roihu- ja massapurkausten aiheuttaja, on myös edelleen erittäin aktiivinen ja jatkaa siirtymistään kohti Auringon keskilinjaa. Keskemmältä Auringon näkyvää kiekkoa lähtevät massapurkaukset suuntautuvat todennäköisemmin kohti Maata.
Pilvisyys vaihtelee
Myrskyisän avaruussään lisäksi revontulien näkeminen edellyttää riittävän pilvetöntä maanpäällistä säätä.
"Parhaat mahdollisuudet revontulien bongailuun on tänään Länsi-Lapissa sekä Pohjanmaan rannikolta kaakkoon ulottuvalla vyöhykkeellä. Pilvisyys lisääntyy maan keskiosassa ensi yönä", ennustaa Ilmatieteen laitoksen meteorologi Petteri Pyykkö.
Lauantain vastaisena yönä niin ikään parhaat olosuhteet revontulien näkemiseen on Länsi-Lapissa. Pilvisyys saattaa repeillä illan ja yön aikana lounaisrannikon tuntumassa sekä rintaman pohjoispuolella Jyväskylän korkeudella. Sunnuntain vastaisena yönä pohjoisesta virtaa kuivempaa ilmaa, ja sää selkenee osassa Lappia.
Auringon aktiivisuus on ollut huipussaan viime vuosina
Lapissa revontulet ovat yleisiä rauhallisenkin avaruussään aikana, mutta tulevina öinä niitä voi nähdä koko Suomessa. Paras aika katsella revontulia on yleensä keskiyön tienoilla, mutta tulevina öinä tilannetta kannattaa ryhtyä seuraamaan heti pimeän tultua.
Revontulien aktiivisuus on suoraan yhteydessä Auringon aktiivisuuteen, joka vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa. Auringon aktiivisuus on ollut huipussaan viime vuosina. Nykyisen pilkkujakson maksimi on jo ohitettu, mutta vielä laskevan vaiheen aikana geomagneettiset myrskyt ovat yleisiä.
Revontulien lisäksi raju avaruussää voi aiheuttaa häiriöitä joissain teknisissä järjestelmissä: esimerkiksi pitkän matkan radioliikenteessä, satelliittipaikannuksessa ja joskus myös sähköverkossa. Tavallinen kansalainen ei näitä häiriöitä yleensä arjessaan huomaa, mutta ammattilaisilta ne vaativat varautumista. Ilmatieteen laitos tukee tätä varautumista tuottamalla kohdennettuja avaruussääpalveluja alttiiden järjestelmien ylläpitäjille ja käyttäjille.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Avaruussääpäivystäjä Petri Koskimaa, Ilmatieteen laitos, puh. 050 408 8579, etunimi.sukunimi@fmi.fi
Avaruussäätutkimuksen ryhmäpäällikkö Tiera Laitinen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 380 3279, etunimi.sukunimi@fmi.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Lokakuussa mitattiin maailmanlaajuisesti ennätyksellisen korkeita lämpötiloja6.11.2026 12:35:37 EET | Tiedote
EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan vuodesta 2026 tulee todennäköisimmin mittaushistorian toiseksi lämpimin vuosi.
FINNARP 2026 -retkikunta valmiina lähtöön – oma tutkimusasema ja arktinen osaaminen ovat Suomen vahvuuksia Etelämantereella6.11.2026 08:59:10 EET | Tiedote
Suomalainen Etelämanner-tutkimus vahvistaa Suomen omaa tieteellistä kapasiteettia, kansainvälistä verkostoitumista ja Suomen asemaa kylmän ilmanalan osaajana.
Polaaripyörteen poikkeuksellinen heikkeneminen voi muuttaa alkutalven säätyyppejä3.11.2026 13:21:03 EET | Tiedote
Polaaripyörre on vuodenaikaan nähden erittäin heikko. Mahdolliset vaikutukset Suomen säähän selviävät kuitenkin vasta viikkojen viiveellä.
Lokakuu oli Suomessa laajalti poikkeuksellisen lämmin2.11.2026 11:25:30 EET | Tiedote
Lokakuun keskilämpötila oli koko maan tasolla korkeampi viimeksi vuonna 2000. Osaan maan pohjoisosaa satoi ensilumi, mutta kuun lopussa koko Suomi oli lumeton.
Tutkimus: 40 asteen helteet ovat mahdollisia Fennoskandiassa jo nykyilmastossa2.11.2026 09:06:47 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että Fennoskandiassa voi esiintyä huomattavasti voimakkaampia helteitä kuin havaintohistoriassa on toistaiseksi koettu. Myös Suomessa 40 asteen ylitys on mahdollinen, vaikka todennäköisyys sille on pieni.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme