Väitös: Lapset eivät tartuta SARS-CoV-2 virusta aikuisia tehokkaammin – muissa hengitystieinfektioissa tartuttavuus lapsilla suurempaa
Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirjatutkimus osoittaa, että lapset ja aikuiset levittävät koronavirus SARS-CoV-2:a yhtä tehokkaasti. Sen sijaan koronanegatiivisiksi todetut hengitystieinfektiot levisivät herkemmin muihin perheenjäseniin lapsista. Tutkimus osoitti myös, että sylkinäyte havaitsi koronaviruspositiivisuuden yhtä herkästi kuin nenänielunäyte ja oli potilaalle mieluisampi näytteenottomenetelmä.
Koronaviruspandemiassa nähtiin ennennäkemättömiä eristämis- ja rajoitustoimenpiteitä. Näitä kohdistettiin myös kehityksellisesti herkässä iässä oleviin lapsiin. Näytteenotto ja erityisesti nenänielunäyte tuli monelle tutuksi, ja näytteenottomäärien hallitsematon kasvu johtikin nopeasti tuotepuutoksiin näytteenottovälineissä.
LL Jaakko Ahdin väitöstutkimuksessa selvitettiin SARS-CoV-2-viruksen havaitsemista ja leviämistä lapsiperheissä ja todettiin sen leviävän tehokkaasti perheiden sisällä. Lapset ja aikuiset tartuttivat virusta yhtä tehokkaasti. Sen sijaan muita hengitystieinfektioita lapset levittivät aikuisia tehokkaammin.
– Jälkiviisaana voi todeta, että koronaviruksen kohdalla nimenomaan lapsiin kohdistetut rajoitustoimet olivat näiden tulosten valossa melko ankaria, varsinkin, kun huomioidaan rajoitusten mahdolliset haitat lasten kehitykselle, toteaa Ahti.
Virusinfektio voidaan todeta myös sylkinäytteestä
Koronavirus osoitetaan yleensä nenänielunäytteestä aktiivisen infektion aikana, jolloin päästään melko hyvään näytteenoton herkkyyteen. Väitöstutkimuksessa ruiskuvalutekniikalla tuotettu nenänielutikku osoitti yhtä tehokkaasti hengitystieviruksia kuin perinteinen nukkatikku.
– Ruiskuvalutekniikalla tuotettu nenänielutikku toimii erinomaisesti, ja tarvittaessa tällä tekniikalla voidaan nopeasti tuottaa suuria määriä kyseisiä nenänielutikkuja esimerkiksi turvaamaan kansallista virusdiagnostiikkaa tai kaupallisiin tarkoituksiin, Ahti kertoo.
Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että sylkinäytteestä voidaan osoittaa hengitystieviruksia. Väitöskirjassa sylkinäyte osoitti yhtä hyvin koronaviruspositiivisuuden kuin nenänielunäyte, mutta virusmäärät olivat korkeammat nenänielunäytteessä. Sylkinäyte oli mieluisampi vaihtoehto suurimmalle osalle tutkimuspotilaista.
– Nenänielunäyte säilyttää toistaiseksi asemansa näytteenoton kultaisena standardina, mutta sylkinäyte on erinomainen vaihtoehto esimerkiksi tilanteissa, jossa potilas pelkää näytteenottoa tai on erityisen altis hankalille nenäverenvuodoille, Ahti kertoo.
Väitöstilaisuus perjantaina 14. marraskuuta
LL Jaakko Ahti esittää väitöskirjansa ”Detection and household transmission of SARS-CoV-2” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.11.2025 klo 12.00 (Turun yliopistollinen keskussairaala, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Asko Järvinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Ville Peltola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaakko AhtiVäitöskirjatutkijaTurun yliopisto
jamiah@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/jaakko-ahtiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Terveellinen ruokavalio raskausaikana tukee kehon koostumusta synnytyksen jälkeen6.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että raskaudenaikainen terveyttä edistävä, proteiini- ja kuiturikas ruokavalio oli yhteydessä alhaisempaan kehon rasvaprosenttiin synnytyksen jälkeisen vuoden aikana. Kalaöljy- ja probioottiravintolisien käytöllä ei ollut vaikutusta kehon koostumukseen.
Tutkijat löysivät Suomesta kaksi uutta sienilajia6.11.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat löytäneet Suomesta kaksi aiemmin tuntematonta sienilajia, jotka kuuluvat risakkaiden sukuun.
Miksi rikokset kiehtovat meitä? Yliopiston tutkijat sukeltavat teemaan Tieteen lavalla Turun Kaupunginteatterissa 12.11.5.11.2025 13:36:31 EET | Tiedote
Kaikille avoin ja maksuton Tieteen lava -keskustelusarja jatkuu Turun Kaupunginteatterin yleisölämpiössä keskiviikkona 12.11., kun Tatu Hyttinen, Tero Vanhanen ja Laura Puumala keskustelevat rikosten kiehtovuudesta Päällikkö-näytelmän teemojen innoittamana.
Mapineq-tutkimushanke osoittaa pitkäjänteiset investoinnit ja nopeat tukitoimet keinoiksi vähentää eriarvoisuutta5.11.2025 11:53:57 EET | Tiedote
Pitkäjänteiset panostukset ihmisten hyvinvointiin ja vaikeuksia kohdattaessa nopeat tukitoimet ovat avain sosiaalisen yhdenvertaisuuden vahvistamiseen Euroopassa. Tähän johtopäätökseen päätyi kahdeksan eurooppalaisen yliopiston ja tutkimuslaitoksen kolmivuotinen tutkimushanke Mapineq. Hankkeen päättyessä tutkijat kokosivat tuloksista laajan taustaraportin, joka antaa tutkimukseen pohjaten toimenpidesuosituksia päätöksentekijöille.
POOL-hanke tutkii kausikosteikkojen piiloelämää – taide ja tiede kohtaavat hankkeen loppunäyttelyssä5.11.2025 10:37:02 EET | Tiedote
Suomen metsien painanteissa piilee elämää kuhiseva maailma. Kausikosteikkojen jatkuvasti muuttuvaa elämää ja niiden merkitystä Suomen luonnolle selvittänyt POOL-hanke järjestää tiedettä ja taidetta yhdistävän loppunäyttelyn ja päätösseminaarin Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa marraskuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme