”Ajatelkaa edes taloushallintoa” – Yhden tilinpäätöksen mahdollistaminen keventäisi yritysten hallintoa ja parantaisi tietojen vertailtavuutta

IFRS-tilinpäätöksen ja elinkeinoverolain sääntelyn yhteensovittaminen keventäisi yritysten hallintoa ja säästäisi turhaa työtä. Lisäksi se parantaisi suomalaisten yhtiöiden tilinpäätöstietojen kansainvälistä vertailtavuutta.

IFRS on kansainvälinen standardi tilinpäätöstietojen laatimiseen. Sen tavoitteena on tuottaa sijoittajien kannalta vertailukelpoista tilinpäätöstietoa esimerkiksi julkisesti noteeratuista yhtiöistä. Kotimainen FAS-tilinpäätös taas on suppeampi malli. Elinkeinoverolaki puolestaan on vuosikymmenten aikana vanhentunut ja se kaipaisi kipeästi modernisointia. Valtiovarainministeriö on julkaissut selvityksen, joka tarjoaa konkreettisia keinoja sääntelyn järkevöittämiseen.

”Monet yritykset joutuvat tällä hetkellä laatimaan kaksi erillistä tilinpäätöstä: yhden IFRS:n mukaisen ja toisen kotimaisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, joka on tehtävä pelkästään verotussyistä. Elinkeinoverolain yhteensovittaminen IFRS-standardiin olisi merkittävä hallinnollinen helpotus ja helpottaisi yritysten taloushallintojen työtä”, avaa Finanssiala ry:n (FA) johtava asiantuntija Teija Rehn.

Veropäivänä 12.11. FA laskee finanssialan verokädenjäljen vuodelta 2024. Vuonna 2023 toimialan verokädenjälki oli 5,6 miljardia euroa.

”Toimiala on merkittävä veronmaksaja. Verosääntelyn järkevöittämisen  myötä verotus ei enää vaatisi ylimääräisen tilinpäätöksen tekemistä,  jolloin myös hallinnon kulut pienenisivät”, huomauttaa FA:n johtava veroasiantuntija Marja Blomqvist.

Yksi sisään – yksi ulos

Uudistus ei kaventaisi veropohjaa ja valtiolle kertyisi samat verotulot kuin ennenkin.

Petteri Orpon hallituskaudella on saatettu voimaan muun muassa suuria konserneja koskeva minimiverosääntely, joka juontaa juurensa OECD:n piirissä tehtyyn ratkaisuun. Järjestelmä on hyvin monimutkainen ja aiheuttaa yrityksille runsaasti hallinnollista taakkaa ja suuria kustannuksia.

”Hallitusohjelman yksi periaatteista on yksi sisään, yksi ulos, eli jos hallinnollista taakkaa kasvatetaan sääntelyllä, sitä vastaavasti kevennetään jostain muualta. Tilinpäätössääntelyn järkevöittäminen olisi helppo tapa korvata ainakin osittain minimiverosääntelyn mukanaan tuomaa hallinnollista taakkaa”, Blomqvist toteaa.

FA kannattaa lämpimästi tiedotteen lopussa listattujen sekä selvityksessä yllä mainittujen asioiden päivittämistä verolainsäädäntöön kirjanpidon ja verotuksen yhtenäistämiseksi. Verolakien päivittämistä näiden osalta on työstetty jo pidemmän aikaa. Nyt kaavaillut muutokset ovat keskeisiä hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, ja ne tulee ehdottomasti toteuttaa kokonaisuutena – ei vain osittain.

”Uudistukset tekisivät tilinpäätöskäytännöistä yksinkertaisempia ja kansainvälisesti vertailukelpoisempia ilman vaikutuksia verokertymään. Ajatelkaa taloushallintoa ja verohallintoa – tämä yksinkertaistaisi heidän työtään merkittävästi”, Rehn summaa.

Luottotappiovarauksen poistamista harkittava tarkkaan

Selvityksessä on esitetty konserniavustuksen mahdollistamista myös finanssialan yrityksille, mikä poistaisi nykyjärjestelmän epätasa-arvoisuuden. Konserniavustus ei kuitenkaan soveltuisi kaikille yhtiöiden erilaisten rakenteiden vuoksi. FA:n mukaan konserniavustusmahdollisuutta ei myöskään saisi sitoa luottotappiovarausjärjestelmään.

Selvityksessä ehdotetaan myös verotuksen luottotappiovarauksen korvaamista IFRS:n mukaisella odotettavissa olevien luottotappioiden kulukirjauksella, jonka pankit kirjaavat ja sisällyttävät tilinpäätöksiinsä jo nykyisellään. Luottotappiovaraus on etenkin pienille pankeille tärkeä tuloksentasauskeino varauduttaessa huonoihin aikoihin.

”Tähän muutokseen ei pidä lähteä ilman riittävää valmistautumisaikaa”, Blomqvist ja Rehn korostavat.

Jos luottotappiovarausta lähdetään poistamaan, tulee siirtymäajan olla vähintään 10 vuotta.

Lue lisää

• Tutustu valtiovarainministeriön selvitykseen

Selvityksen hallinnollista taakkaa vähentävät ehdotukset

• Mahdollisuus kirjanpitosidonnaisuuden vaatimuksen poistamiseen verotuksessa, jolloin verotus ei rajoita kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) soveltamista kansallisissa tilinpäätöksissä
• EVL:n enimmäispoistoajoista (10 v.) luopuminen ja mahdollisuus yhdenmukaistamiseen kirjanpidon kanssa
• IFRS-standardeja sekä kansallisesti IFRS:n rahoitusinstrumentteihin kohdistuvaa sääntelyä pakollisesti soveltavien yritysten osalta tärkeitä ehdotuksia ovat mm:
  • Pankkisektorille tärkeän lainojen ja saamisten IFRS:n mukaisen korkojaksotuksen soveltaminen myös EVL-sääntelyssä selkeyttää korkojaksotusten kohdentumista eri periodeille.
  • Mahdollisuus IFRS:n mukaisen odotettavissa olevien luottotappioiden kulukirjauksen huomiointiin verotuksessa.
  • Osin muu IFRS:n rahoitusinstrumentteja koskevan sääntelyn yhdenmukaistaminen