Pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaiset kokevat monia työllistymisen esteitä – työllisten ja työttömien kokemuksissa suuria eroja

Yli kolme viidestä työttömästä kokee kielitaidon puutteen työllistymisen esteenä 

Pääkaupunkiseudulla asuvilla 20–74-vuotiailla ulkomaalaistaustaisilla puutteellinen kielitaito ja vähäiset suhteet kantasuomalaisiin ovat yleisimmin koettuja työllistymisen esteitä sekä työllisillä että työttömillä. Puutteellisen kielitaidon on kokenut esteeksi 62 prosenttia työttömistä ja 48 prosenttia työllisistä. Vähäiset suhteet kantasuomalaisiin on kokenut esteeksi 58 prosenttia työttömistä ja 36 prosenttia työllisistä. 

Työllisillä ja työttömillä on suuria eroja yksittäisten työllistymistä estävien tekijöiden kokemisessa. Työttömistä 43 prosenttia on kokenut oman terveyden esteeksi, kun työllisistä vastaava osuus on vain 13 prosenttia. Työkokemuksen puutteen on kokenut esteeksi työttömistä 43 prosenttia – työllisistä vain 22 prosenttia.  

Tiedot käyvät ilmi kaupunginkanslian tuoreesta tutkimusartikkelista, joka perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaan MoniSuomi 2022 -kyselyaineistoon. Vastaajilta kysyttiin, minkälaisia työllistymistä estäviä tekijöitä he ovat kokeneet. Esteet jaoteltiin työhön liittyviin, työkokemuksiin liittyviin sekä psykososiaalisiin ja terveyteen liittyviin. Sekä työlliset että työttömät raportoivat kokeneensa esteitä työllistymiselle. Osa vastaajista oli vastaushetkellä työllisiä, mutta he ovat saattaneet kokea erilaisia esteitä aikaisemmin. 

Työttömät kokevat esteitä työllisiä todennäköisemmin myös erilaiset taustatekijät huomioitaessa 

Monet taustatekijät, kuten ikä, sukupuoli, koulutustaso, kielitaito tai Suomessa asutut vuodet voivat olla yhteydessä työllistymistä estävien tekijöiden kokemiseen. Ero esteiden kokemisessa työllisten ja työttömien välillä oli merkittävä myös silloin, kun nämä taustatekijät huomioitiin logistisella mallinnuksella.  

Taustatekijöiden huomioimisenkin jälkeen työttömät kokevat kaikkia tarkastelussa olleita esteitä todennäköisemmin kuin työlliset – oman terveydentilan neljä kertaa todennäköisemmin ja työkokemuksen puutteen kolme kertaa todennäköisemmin.  

Yksilötason haasteilla, kuten koetulla terveydentilalla tai puutteellisella kielitaidolla, voi olla merkittävä vaikutus työllistymisen kannalta. Tulokset osoittavat, että monet ovat kokeneet myös rakenteellisen tason esteitä, kuten työnantajien syrjiviä asenteita. Koska työperäinen maahanmuutto on todennäköisesti tärkeää Suomelle myös tulevaisuudessa, olisi tärkeää madaltaa niin yksilötason kuin rakenteellisenkin tason esteitä työelämään ja yhteiskuntaan kiinnittymiselle. 

Työllisten ja työttömien jaottelu perustuu kyselylomakkeessa olleeseen itseraportoituun työllisyystilanteeseen. Osuudet työllistymistä estävien tekijöiden kokemisesta perustuvat ’kyllä’ vastanneiden osuudesta kysymykseen: ”Mikä mahdollisesti on estänyt tai vaikeuttanut osallistumistasi työelämään?”