Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun

Työpaikan yhteenkuuluvuuden liima muodostuu yhteisestä käsityksestä siitä, keitä "me" olemme työyhteisönä, miten toimimme ja miksi olemme olemassa. Tuore tutkimus peräänkuuluttaa lisää yhteenkuuluvuutta työhön, jotta kasvu ja innovaatiot voivat toteutua.

Väitöskirjatutkija Merja Luostarinen Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta kertoo, että johtajat voivat valjastaa tämän yhteenkuuluvuuden liiman kasvun luontiin usealla tavalla. Johtaminen on tehokkaampaa, jos johtaja koetaan yhdeksi "meistä", tiimin esimerkilliseksi jäseneksi. Lisäksi johtajan ei tulisi tyytyä sanoittamaan toivottua suuntaa vain juhlapuheissa, vaan myös viedä se käytännön teoiksi.

– Tämä tarkoittaa yhteistä suuntaa tukevia toimintatapoja. Sen ohella parhaimmat johtajat toimivat myös tiimin tienraivaajana. Nämä johtajat etsivät keinoja tarjota tiimiläisilleen enemmän heidän arvostamiaan asioita, Luostarinen kertoo.

Kasvua yhdessä johtamalla

Tutkimus osoittaa, että yhteenkuuluvuuden johtaminen ei ole vain esihenkilöiden ja johtajien tehtävä. Tapaustutkimuksessa myös työntekijät myötävaikuttivat työyhteisöön toimimalla niin sanottuina vertaisjohtajina. He rekrytoivat ja perehdyttivät uusia työntekijöitä, järjestivät yhteisöllisiä tapahtumia ja kehittivät työpaikan käytäntöjä yhdessä johtajien kanssa. Tämä johti tutkimustulosten mukaan poikkeuksellisen tiiviiseen työyhteisöön, jossa syntyi uusia innovaatioita ja jopa uutta liiketoimintaa.

Jotta vertaisjohtamista voi syntyä, täytyy hierarkkisiin positioihin nimitettyjen johtajien johtaa aktiivisesti yhteenkuuluvuutta. Lisäksi heidän tulee luoda vertaisjohtamista edistäviä työpaikan rakenteita ja toimintatapoja. Yhteenkuuluvuuden johtaminen syntyy johtajien, vertaisjohtajien sekä työpaikan rakenteiden ja toimintatapojen vuorovaikutuksessa.

Uuden tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että vertaisjohtamisen sisältävä yhteinen johtaminen luo kasvua. 

– Jos organisaatio pyrkii kasvamaan ja innovoimaan uusia tuotteita tai palveluita, tulisi myös luoda niitä edistäviä rakenteita ja toimintatapoja, kuten työyhteisön yhteisiä oppimishetkiä, ja tarjota työntekijöille mahdollisuus itsenäiseen oppimiseen työajalla, Luostarinen havainnollistaa.

Uudet tutkimustulokset saatiin soveltamalla laadullista integratiivista näkökulmaa, jossa yhdistettiin johtajien ja työntekijöiden haastatteluja, havainnointia sekä tallenteita organisaation kuukausikokouksista. Tutkimus sai rahoitusta muun muassa Suomalaiselta Konkordialiitolta.

Journal of Change Management -lehdessä julkaistu tutkimusartikkeli perustuu YTM, KTM Merja Luostarisen tekeillä olevaan väitöskirjaan, jonka osajulkaisu artikkeli on.

Tutkimusjulkaisu

Luostarinen, Hakanen, van Dick & Mäkikangas: Strengthening Shared Social Identity Leadership for Organisational Effectiveness, Journal of Change Management: Reframing Leadership and Organizational Practice.