200 miljardin rajaa kolkutellaan – rahastoihin lokakuussa 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia
- Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia.
- Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta.
- Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa

Uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin. Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 288 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 86 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 494 miljoonaa, lyhyen koron rahastoihin 180 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 5 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2025 |
|
Osakerahastot |
288 |
-861 |
86 916 |
|
Yhdistelmärahastot |
86 |
607 |
40 718 |
|
Pitkän koron rahastot |
494 |
2 197 |
41 165 |
|
Lyhyen koron rahastot |
180 |
1 498 |
20 719 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
5 |
-61 |
9 746 |
|
YHTEENSÄ |
1 053 |
3 382 |
199 264 |
Lokakuu oli osakesijoittajalle tuottoisa kuukausi. Kuukauden aikana globaalit osakeindeksit nousivat laajasti, ainoastaan Kiinassa nähtiin pientä laskua. Pörssiyhtiöt julkaisivat pääosin hyviä kolmannen vuosineljänneksen tuloksia, mikä vahvisti sijoittajien luottamusta. Kaikkien osakerahastoluokkien kuukauden ja viimeisten 12 kuukauden keskimääräiset tuotot olivat plusmerkkisiä.
Yhdysvalloissa osakekurssien nousua vauhditti keskuspankin päätös laskea ohjauskorkoa heikentyneiden työllisyyslukujen takia. Myötätuulta osakemarkkinoille antoi myös Yhdysvaltain ja Kiinan presidenttien tapaaminen, jossa päästiin kauppasopimukseen muun muassa harvinaisista maametalleista. Maiden välinen vuoden mittainen sopimus hyödyttää myös Eurooppaa ja tukee maailmantalouden kasvua.
Myös korkosijoittajille lokakuu oli tuottoisa kuukausi. Pitkät korot laskivat, mikä vaikutti positiivisesti korkosijoituksiin keskittyvien rahastojen arvostuksiin. Monien yrityslainojen riskimarginaalit ovat jo varsin kapeat suhteessa aiempien vuosien tasoihin, mikä korostaa yleisen korkotason muutosten merkitystä tuottojen ja yrityslainoihin sijoittavien rahastojen arvostuksien muodostumisessa. Euroalueen maiden ja Yhdysvaltojen 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot laskivat. Yhdysvalloissa hallinnon sulkeminen, heikentyneet työllisyysluvut ja Kansainvälisen valuuttarahaston ennuste maan talouskasvun hidastumisesta ovat laskeneet pitkiä korkoja.
”Lokakuussa sijoittajat hajauttivat varojaan kaikkiin päärahastoluokkiin, osakerahastoissa erityisesti Eurooppaan. Sijoittajia kiinnostivat edelleen Pohjois-Amerikkaan sijoittavat osakerahastot, mutta selvästi edellistä kuukautta vähemmän. Suomeen sijoittava osakerahastoluokka tuotti kuukauden aikana parhaiten kaikista osakerahastoluokista, mutta siitä huolimatta lunastuksia tehtiin enemmän kuin uusia sijoituksia. Todennäköisesti sijoittajat tekivät suoria yksittäisiä osakepoimintoja Helsingin pörssistä, kun taas rahastojen kautta hajautettiin ulkomaille sekä korko- ja yhdistelmärahastoihin”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin Pohjoismaihin, Eurooppaan, Tyynenmeren alueelle, globaalisti, Pohjois-Amerikkaan, kehittyville markkinoille ja toimialoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 330 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin Suomeen ja Japaniin sijoittavista rahastoista yhteensä 41 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,05). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2025 |
Tuotto |
|
Suomi |
-40 |
-197 |
6 736 |
18 % |
|
Pohjoismaat |
1 |
48 |
10 501 |
9 % |
|
Eurooppa |
171 |
1 207 |
7 718 |
13 % |
|
Pohjois-Amerikka |
9 |
-396 |
12 201 |
8 % |
|
Japani |
-1 |
75 |
443 |
20 % |
|
Tyynenmeren alue |
56 |
-91 |
1 126 |
17 % |
|
Kehittyvät markkinat |
8 |
291 |
6 033 |
16 % |
|
Maailma |
81 |
-1 705 |
40 806 |
11 % |
|
Toimialarahastot |
4 |
-92 |
1 352 |
18 % |
|
YHTEENSÄ |
288 |
-861 |
86 916 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 426 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 46 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 5,8 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sharpen mittarilla mitattuna euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,19).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2025 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
67 |
433 |
9 828 |
2,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
263 |
1 079 |
14 458 |
4,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
40 |
245 |
5 399 |
5,3 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
-2 |
368 |
0,9 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
163 |
308 |
7 025 |
2,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
7 |
146 |
1 401 |
3,3 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-46 |
-11 |
2 686 |
5,8 % |
|
YHTEENSÄ |
494 |
2 197 |
41 165 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Enemmän aikaa tarkoittaa enemmän mahdollisuuksia kasvattaa varallisuutta
Lokakuussa sijoittajien optimismi näkyi suomalaisten sijoitusrahastojen nettomerkinnöissä. Kaikki omaisuusluokat, osake, korko ja vaihtoehtoiset, keräsivät lisää pääomia.
Sijoittamisessa aika on rahaa – ja mitä enemmän aikaa, sitä enemmän mahdollisuuksia kasvattaa varallisuutta. Kun sijoitussuunnitelma kattaa koko elämän matkan, sen avulla on helpompi pysyä kurssissa myös markkinoiden myrskyissä. Pitkäjänteisyys tuo turvaa ja tuottoa, ja tasoittaa lyhyen aikavälin markkinaheilunnan vaikutukset sijoitussalkussa”, sanoo S-Pankki Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Teri Heilala.
Heilalan mukaan vuosi 2025 on ollut suotuisa sekä osake- että korkomarkkinoilla, mikä on näkynyt positiivisesti myös rahastotuotoissa. Vaikka epävarmuustekijöitä on riittänyt, markkinoita ovat tukeneet muun muassa kauppasopimukset, vahvat tulosodotukset ja kevyet rahoitusolosuhteet. Teknologiayhtiöiden korkeita arvostuksia on alettu tarkastella kriittisemmin, mikä näkyy markkinakeskusteluissa.
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1513.1.2026 10:06:21 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 157.1.2026 09:35:28 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika5.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme