Helsingin yliopisto

Lapsen etu adoptiossa on tarkoittanut eri aikoina eri asioita

Jaa

Lapsen etu on keskeisin lapsia koskeviin oikeusasioihin vaikuttava periaate. Käsitteen historian tarkastelu auttaa ymmärtämään sen luonnetta ja voi johtaa nykyistä selkeämpään lapsen etuun liittyvään lainsäädäntöön.

Heikki Parviainen seisoo Tiedekulman portailla Yliopistonkadulla sateisena päivänä.
Liisa Huima Kuvaa saa käyttää vain Heikki Parviaisen väitösuutisoinnin yhteydessä, kuvaaja mainittava.

Heikki Parviaisen väitöstutkimus käsittelee lapsen edun käsitettä lainsäädännössä ja adoption historiaa Suomessa.

– Suomen adoptioita koskevaa perustutkimusta ei ole ollut, mistä syystä Suomi on jäänyt adoptiotoiminnan Pohjoismaisen ja kansainvälisen tutkimuksen ulkopuolelle, Parviainen sanoo.

– Adoptio on ilmiönä marginaalinen, mutta sillä on yhteyksiä lapsi- ja perhepolitiikkaan, kansainvälisyyteen ja yksilön, erityisesti lapsen, oikeusasemaan laajemmin. Adoptiolainsäädäntö ja sen soveltaminen viestittävät, millainen on julkisen vallan näkemyksen mukaan sopiva kasvuympäristö lapselle.

Tutkimus tarjoaa tietoa mielikuvien tueksi

Adoptiot ovat muuttuneet kotimaisten ja kansainvälisten vieraiden lasten adoptioista sijaislasten ja uusperheiden adoptioiksi. Samalla adoptio on tullut lähemmäs lastensuojelua.

– Itsenäistyneessä Suomessa oli paljon lapsia vailla vanhempia tai huoltoa, ja adoptio oli yksi yhteiskunnallinen keino huolehtia heistä. Adoptioon tarjolla olevia lapsia oli enemmän kuin heitä haluavia perheitä 1970-luvulle saakka. Tilanne muuttui tällöin päinvastaiseksi, ja kansainvälinen adoptiotoiminta käynnistyi. Kansainvälisten adoptioiden määrä kasvoi 2000-luvun alkupuolelle, minkä jälkeen se väheni merkittävästi, Parviainen kertoo.

– Kansainväliset adoptiot ovat vähentyneet, koska lasten lähtömaat eivät enää halua antaa lapsia ulkomaille adoptoitavaksi sekä adoptioihin liittyvien väärinkäytösten että maakuvan vuoksi.

Tieto adoptiosta voi olla hyödyllistä pohdittaessa adoptiota tai laajemmin lasten hankintaan liittyviä kysymyksiä.

– Heikossa asemassa olevat lapset, auttaminen, omien lasten saaminen, adoptiolasten usein keskiverrosta poikkeava sosiaalinen tausta ja yleisesti adoptioon liittyvät mielikuvat tuntuvat kiinnostavan ihmisiä. Adoption pohdinta avaa myös yksilötasolla polkuja pohtia omaa lapsuuttaan ja suhdetta vanhempiinsa. Lapsen etu voi tulla vastaan erotilanteissa, lastensuojelussa tai muissa tilanteissa, jotka ovat huomattavasti yleisempiä kuin adoptio.

Adoptiot eivät ratkaise lastensuojelun haasteita

Adoptioiden määrällä on Parviaisen mukaan yhteys syntyvyyteen: mitä enemmän lapsia hankitaan, sitä enemmän tehdään myös lasten adoptioita. Adoptiolasta haluavia perheitä ja adoptioon tarjolla olevia lapsia on rajallinen määrä.

– Lastensuojeluun yhteydessä olevien kotimaisten adoptioiden kautta ei ratkaista lastensuojelun haasteita. Niihin liittyy myös perusoikeudellisia ongelmia.

Viime aikoina on keskusteltu avoimesta adoptiosta, jossa adoptoitu voi pitää yllä suhdetta alkuperäisiin vanhempiinsa, sekä mahdollisuudesta adoptoida sijaislapsia ilman vanhempien suostumusta. Jälkimmäinen haastaa miettimään, yritetäänkö sosiaalipoliittisesti vaikuttaa syihin, joiden vuoksi lapsi päätyy adoptoitavaksi, vai näiden syiden seurauksiin.

Onko lapsen asema adoptiossa tärkein?

Lapsen etu esiintyy adoptiolainsäädännössä periaatteena ennen lastensuojelulainsäädäntöä. Termi on ollut olemassa jo 1920-luvulla, mutta sen sisältö on jatkuvasti muuttunut.

Adoptiossa lapsen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin on aina ollut rajallinen. Se oli teoriassa jossain määrin suurempi ennen vuoden 1979 adoptiolakia.

– Adoptoitu saattoi täysi-ikäistyttyään esimerkiksi omasta aloitteestaan purkaa adoption. Mahdollisuuden poistuminen vuonna 1980 suojeli lasta siten, etteivät vanhemmat enää voineet purkaa adoptiota, jos lapsi ei ollutkaan toiveiden mukainen. Samalla adoptoidun vaikutusmahdollisuudet itse toimenpiteeseen kuitenkin vähenivät.

Lapsen etu -käsitteen luonnetta ja tulkintaa eri yhteyksissä on Parviaisen mukaan hyödyllistä avata.

– Keskustellaanko lapsen edusta arkikielisessä vai juridisessa merkityksessä? Onko lapsen asema adoptiossa tärkein, vai liittyykö adoptioon halua ja tarvetta määritellä sitä, millainen on yhteiskunnallisesti sopiva perhe? Adoptioon nivoutuu myös kysymys lapsuuden olosuhteiden vaikutuksesta lapsen myöhempään elämään.

Lisätietoja

FM Heikki Parviainen väittelee 17.11.2025 kello 12. Lue lisää Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

FM Heikki Parviainen
050 553 0482
heikki.parviainen@helsinki.fi

Linkit

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye