Tuo väkivalta päivänvaloon -​kampanja rohkaisee hakemaan apua

Lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jossa tekijä ja kokija ovat keskenään läheisessä suhteessa. Väkivalta voi kohdistua kehen tahansa läheiseen ihmiseen – lapseen, sukulaiseen, ystävään tai kumppaniin. Se voi olla paitsi fyysistä myös esimerkiksi henkistä, taloudellista tai seksuaalista. Lähisuhdeväkivaltaa on esimerkiksi haukkuminen, syyllistäminen tai eristäminen​, töniminen, lyöminen tai kiinnipitäminen, seksuaalisiin tekoihin pakottaminen tai ahdistelu​, pukeutumisen tai rahan käytön kontrolloiminen​, vainoaminen, uhkailu tai nettikiusaaminen​. 

Väkivalta on piilossa tavallisten ikkunoiden ja ovien takana​

Tuo väkivalta päivänvaloon -kampanja näkyy Helsingin katukuvassa ja sosiaalisessa mediassa marraskuussa. Kampanjassa esiintyvät ikkunat kertovat vaietusta ongelmasta, joka kätkeytyy kodin seinien sisälle. Suljetut verhot kuvaavat hiljaisuutta ja puuttumattomuutta – väkivalta jatkuu piilossa, näkymättömänä. Kun valot syttyvät, salattu väkivalta tulee näkyväksi ja mahdollisuus avun saamiseen helpottuu.

– Kampanjan viesti on kohdennettu meille jokaiselle. On tärkeää ottaa huoli puheeksi ja puuttua väkivaltaan, jos havaitsee sitä omassa lähipiirissään, naapurustossa tai vaikkapa työpaikalla. Väkivallan kokija tai tekijä ei aina itse ongelmaa tunnista eikä hae ja saa apua, sanoo Helsingin kaupungin lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Paula Salmi.

Apua on tarjolla sekä lähisuhdeväkivallan kokijoille että tekijöille

Väkivallan kokijan tai tekijän tuntema häpeä, syyllisyys ja pelko voivat estää hakemasta apua, ja asiasta ei haluta kertoa ulkopuolisille. Ulkopuolinen apu on kuitenkin usein tarpeen väkivallan kierteen katkaisemiseksi.

Kaupungin palvelujen lisäksi apua tarjoavat esimerkiksi poliisi, THL:n Nollalinja sekä lukuisat järjestöt. Kriisiapua on saatavilla ympäri vuorokauden. Auttaviin puhelimiin ja chat-palveluihin voi ottaa yhteyttä myös anonyymisti. Läheinen voi tiedustella neuvoja väkivaltaan puuttumiseen ja puheeksi ottamiseen. Apua on tarjolla eri kielillä joko suoraan tai tulkin välityksellä. 

Avuntarjoajien yhteystiedot on koottu kaupungin verkkosivuille osoitteeseen hel.fi/apuavakivaltaan.

Kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa tulee soittaa hätänumeroon 112.

Lähisuhdeväkivalta koskettaa vuosittain tuhansia ihmisiä Suomessa

Tilastokeskuksen mukaan viranomaisten tietoon tuli koko maassa 13 000 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta vuonna 2024. Rikosten määrä ja nimenomaan naisiin kohdistunut väkivalta on kasvanut edellisvuodesta. Naiset kokevat Suomessa miehiä useammin sekä vakavaa että toistuvaa väkivaltaa. Viranomaisten tietoon tulleen pari- ja lähisuhdeväkivallan yli 18-vuotiasta uhreista 74 % oli naisia ja syylliseksi epäillyistä 75 % oli miehiä. 

Rikostilastot eivät anna täysin oikeaa kuvaa ongelman laajuudesta, sillä suuri osa lähisuhdeväkivallasta ei tule koskaan viranomaisten tietoon. Eurostatin kyselytutkimuksen mukaan yli puolet Suomessa asuvista naisista on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai väkivallalla uhkailua. Joka kolmas nainen on joutunut kokemaan fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua omassa lähisuhteessaan. Yli puolet naisista kertoo kokeneensa henkistä lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa elämänsä aikana.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä

Helsingin kaupungilla on tärkeä rooli asukkaidensa turvallisuuden edistämisessä ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä. Tyttöihin ja naisiin kohdistuvan sekä muun sukupuolittuneen häirinnän ja väkivallan kitkeminen on kirjattu turvallisuustavoitteeksi uuteen kaupunkistrategiaan.

Ammattilaisten kouluttaminen ja viestintäkampanjat ovat keskeisiä toimia kaupungin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyössä, jota tehdään yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on tunnistaa väkivalta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan vähentää inhimillistä kärsimystä ja väkivallasta aiheutuvia yhteiskunnallisia kustannuksia. Ehkäisevä työ tukee turvallisempaa arkea, vahvistaa hyvinvointia ja edistää yhdenvertaisuutta.