Väitös: Lapsen kokema huono-osaisuus heijastuu sosiaaliseen kouluhyvinvointiin ja lisää koulupudokkuuden riskiä
Lapsen kokema huono-osaisuus heijastuu sosiaaliseen kouluhyvinvointiin ja lisää koulupudokkuuden riskiä, osoittaa Helena Hautalan Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus.

Valtiotieteen maisteri Helena Hautala tarkastelee väitöstutkimuksessaan koulutuksellisen eriarvoisuuden ilmiötä analysoimalla perheen huono-osaisuuden, lapsen kouluhyvinvoinnin ja koulupudokkuusriskin välisiä kytköksiä.
Huono-osaisuuden mittareina Hautala käytti sekä perheen sosioekonomiseen asemaan liittyviä tunnuslukuja, kuten vanhempien tuloja, koulutustasoa ja työllisyystilannetta, että lasten omia kokemuksia perheen taloudellisesta tilanteesta. Sosiaalista kouluhyvinvointia tarkasteltiin sekä suhteessa opettajaan että vertaisiin ja kuuluvuuden kokemuksena kouluyhteisössä laajemmin.
– Tulokset osoittavat, että lapsen kokema taloudellinen huono-osaisuus on yhteydessä kielteisempään kokemukseen opettaja- ja vertaissuhteista sekä luokkayhteisöön kuulumisesta koulussa, Hautala kertoo.
Hautalan tutkimus osoittaa tuon yhteyden voimakkuuden vaihtelevan koulun sosioekonomisen rakenteen mukaan. Jos huono-osaisuus on koulun oppilaiden keskuudessa tavallista, sen yhteys lapsen kuuluvuuden kokemukseen on heikompi.
– Sosiaalisen kouluhyvinvoinnin kannalta merkityksellistä näyttää olevan se, miten lapsi kouluympäristössä vertautuu taloudellisessa mielessä muihin.
Hautalan tutkimus paljasti myös sen, että myönteisesti koetut perhesuhteet suojaavat huono-osaisuutta kokevaa lasta koulun sosiaalisissa suhteissa. Koulussa vallitsevat taloudelliset hierarkiat voivat kuitenkin murtaa perhesuhteiden tarjoamaa suojaa.
Huono-osaisuuden yhteys lapsen sosiaaliseen kouluhyvinvointiin ja koulupudokkuuteen näyttäytyy monikerroksisena ja moniulotteisena ilmiönä.
– Se syntyy lapsen, vanhempien, vertaisten ja opettajien välisessä vuorovaikutuksessa, johon vaikuttavat sekä perheen resurssipuutteet että koulun sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet, Hautala kertoo.
Hautala havaitsi huono-osaisuuden ennustavan kohonnutta koulupudokkuusriskiä erityisesti poikien keskuudessa. Sosiaalisen kouluhyvinvoinnin sen sijaan tiedetään tukevan kouluun kiinnittymistä. Hautala kertoo aiemman tutkimuskirjallisuuden osoittavan, että pojat ovat keskimäärin haavoittuvampia kaikilla niillä ulottuvuuksilla, jotka hänen tutkimuksessa nousivat keskeisiksi sosiaalista kouluhyvinvointia muovaaviksi tekijöiksi.
Hautalan tutkimus osoittaa, ettei suomalainen peruskoulu ole sosioekonomisista hierarkioista vapaa.
– Hierarkiat ilmenevät osana koulun sosiaalisia ja kulttuurisia rakenteita, jotka säätelevät lasten mahdollisuuksia kokea kuuluvuutta, välittämistä ja luottamusta kouluyhteisössä. Vaikka tasa-arvo muodollisesti toteutuu, eriarvoisuus voi uusiutua arkisissa ja usein huomaamattomissa, piiloon jäävissä vuorovaikutustilanteissa, Hautala sanoo.
Hän korostaa, että koulupudokkuudessa on kyse monivaiheisesta prosessista, johon liittyviä syrjäytymisen, mutta myös syrjäyttämisen mekanismeja tulisi tarkastella kriittisesti.
– Sosioekonomiset erot lasten sosiaalisessa kouluhyvinvoinnissa näyttäytyvät yhtenä mahdollisena mekanismina koulutuksellisen eriarvoisuuden taustalla, Hautala sanoo.
Hautala teki väitöstutkimuksensa Turun yliopiston johtamassa tutkimuksen lippulaiva INVESTissä.
Väitöstilaisuus 21. marraskuuta
VTM Helena Hautala esittää väitöskirjansa ”Kodin resurssipuutteet koulun sosiaalisissa ja kulttuurisissa rakenteissa. Huono-osaisuuden, sosiaalisen kouluhyvinvoinnin ja koulupudokkuuden väliset kytkökset” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.11.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 1, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Venla Bernelius (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Johanna Kallio (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helena HautalaväitöskirjatutkijaSosiologia
Puh:+35844 0877134ahhaut@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Mustikoista, käyttäjäkokemuksesta ja kärkituotteista markkinoille 2026: Turun yliopiston ja Lepomäen tilan yhteistyö tuotti kolme uutta kuluttajalähtöistä tuotetta12.12.2025 14:42:00 EET | Tiedote
Turun yliopiston Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen ja Lepomäen tilan yhteistyössä kehitettiin kuluttajien kanssa uusia mustikkatuotteita.
Suomalaiset pojat saavat yhä useammin ADHD-diagnoosin perusterveydenhuollossa12.12.2025 09:08:36 EET | Tiedote
Turun yliopiston tutkimuksesta selviää, että suomalaiset lapset – erityisesti pojat – saavat yhä useammin ADHD-diagnoosin perusterveydenhuollossa. Äidin psyykkiset sairaudet, raskausajan tupakointi ja se, ettei äiti ollut parisuhteessa, olivat yhteydessä lapsen suurempaan todennäköisyyteen saada ADHD-diagnoosi.
Piilaakson ajattelu muuttaa journalismia – väitöstutkimus paljastaa edelläkävijöiden vaikutuksen10.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
YTM Juho Ruotsalainen tarkastelee tulevaisuudentutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan, miten niin kutsutut edelläkävijätoimittajat uudistavat journalismia ja muovaavat käsityksiä sen tulevaisuudesta. Ruotsalainen väittelee Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa 15.12.
Elinympäristöjen vaikutusta aikasuhteeseen tutkivalle Ricardo Correialle arvostettu 2 miljoonan euron ERC-rahoitus9.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkastellaan, miten luonto ja erilaiset elinympäristöt vaikuttavat ihmisten ajantajuun. Hankkeen tulokset voivat tulevaisuudessa ohjata kaupunkien ja muiden elinympäristöjen suunnittelua.
Tutkimus: Pitkittynyt sota ajanut Ukrainan nuoret vakavaan mielenterveyskriisiin9.12.2025 10:00:40 EET | Tiedote
Ukrainan sodan eri vaiheiden läpi eläneet nuoret kärsivät hälyttävistä mielenterveysoireista, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen laaja aikasarjatutkimus. Tutkimuksen mukaan molemmille Ukrainan sodan vaiheille vuodesta 2014 lähtien altistuneista nuorista 16 prosenttia kokee PTSD-oireita, kun taas sodalle altistumattomilla nuorilla vastaava luku oli yhden prosentin luokkaa. Tutkimuksessa selvisi lisäksi, että yli kymmenen prosenttia heistä kärsii myös vakavista masennusoireista ja yli kymmenen prosenttia on yrittänyt itsemurhaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
