Väitös: Lapsen kokema huono-osaisuus heijastuu sosiaaliseen kouluhyvinvointiin ja lisää koulupudokkuuden riskiä
13.11.2025 09:21:21 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Lapsen kokema huono-osaisuus heijastuu sosiaaliseen kouluhyvinvointiin ja lisää koulupudokkuuden riskiä, osoittaa Helena Hautalan Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus.

Valtiotieteen maisteri Helena Hautala tarkastelee väitöstutkimuksessaan koulutuksellisen eriarvoisuuden ilmiötä analysoimalla perheen huono-osaisuuden, lapsen kouluhyvinvoinnin ja koulupudokkuusriskin välisiä kytköksiä.
Huono-osaisuuden mittareina Hautala käytti sekä perheen sosioekonomiseen asemaan liittyviä tunnuslukuja, kuten vanhempien tuloja, koulutustasoa ja työllisyystilannetta, että lasten omia kokemuksia perheen taloudellisesta tilanteesta. Sosiaalista kouluhyvinvointia tarkasteltiin sekä suhteessa opettajaan että vertaisiin ja kuuluvuuden kokemuksena kouluyhteisössä laajemmin.
– Tulokset osoittavat, että lapsen kokema taloudellinen huono-osaisuus on yhteydessä kielteisempään kokemukseen opettaja- ja vertaissuhteista sekä luokkayhteisöön kuulumisesta koulussa, Hautala kertoo.
Hautalan tutkimus osoittaa tuon yhteyden voimakkuuden vaihtelevan koulun sosioekonomisen rakenteen mukaan. Jos huono-osaisuus on koulun oppilaiden keskuudessa tavallista, sen yhteys lapsen kuuluvuuden kokemukseen on heikompi.
– Sosiaalisen kouluhyvinvoinnin kannalta merkityksellistä näyttää olevan se, miten lapsi kouluympäristössä vertautuu taloudellisessa mielessä muihin.
Hautalan tutkimus paljasti myös sen, että myönteisesti koetut perhesuhteet suojaavat huono-osaisuutta kokevaa lasta koulun sosiaalisissa suhteissa. Koulussa vallitsevat taloudelliset hierarkiat voivat kuitenkin murtaa perhesuhteiden tarjoamaa suojaa.
Huono-osaisuuden yhteys lapsen sosiaaliseen kouluhyvinvointiin ja koulupudokkuuteen näyttäytyy monikerroksisena ja moniulotteisena ilmiönä.
– Se syntyy lapsen, vanhempien, vertaisten ja opettajien välisessä vuorovaikutuksessa, johon vaikuttavat sekä perheen resurssipuutteet että koulun sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet, Hautala kertoo.
Hautala havaitsi huono-osaisuuden ennustavan kohonnutta koulupudokkuusriskiä erityisesti poikien keskuudessa. Sosiaalisen kouluhyvinvoinnin sen sijaan tiedetään tukevan kouluun kiinnittymistä. Hautala kertoo aiemman tutkimuskirjallisuuden osoittavan, että pojat ovat keskimäärin haavoittuvampia kaikilla niillä ulottuvuuksilla, jotka hänen tutkimuksessa nousivat keskeisiksi sosiaalista kouluhyvinvointia muovaaviksi tekijöiksi.
Hautalan tutkimus osoittaa, ettei suomalainen peruskoulu ole sosioekonomisista hierarkioista vapaa.
– Hierarkiat ilmenevät osana koulun sosiaalisia ja kulttuurisia rakenteita, jotka säätelevät lasten mahdollisuuksia kokea kuuluvuutta, välittämistä ja luottamusta kouluyhteisössä. Vaikka tasa-arvo muodollisesti toteutuu, eriarvoisuus voi uusiutua arkisissa ja usein huomaamattomissa, piiloon jäävissä vuorovaikutustilanteissa, Hautala sanoo.
Hän korostaa, että koulupudokkuudessa on kyse monivaiheisesta prosessista, johon liittyviä syrjäytymisen, mutta myös syrjäyttämisen mekanismeja tulisi tarkastella kriittisesti.
– Sosioekonomiset erot lasten sosiaalisessa kouluhyvinvoinnissa näyttäytyvät yhtenä mahdollisena mekanismina koulutuksellisen eriarvoisuuden taustalla, Hautala sanoo.
Hautala teki väitöstutkimuksensa Turun yliopiston johtamassa tutkimuksen lippulaiva INVESTissä.
Väitöstilaisuus 21. marraskuuta
VTM Helena Hautala esittää väitöskirjansa ”Kodin resurssipuutteet koulun sosiaalisissa ja kulttuurisissa rakenteissa. Huono-osaisuuden, sosiaalisen kouluhyvinvoinnin ja koulupudokkuuden väliset kytkökset” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.11.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 1, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Venla Bernelius (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Johanna Kallio (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helena HautalaväitöskirjatutkijaSosiologia
Puh:+35844 0877134ahhaut@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Tutkijat saivat ennennäkemättömän määrän uutta tietoa avaruudesta12.11.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Kansainvälisessä tutkimusprojektissa julkaistiin avaruudesta valtava määrä havaintoja, jotka muodostavat yhdessä suurimman avaruudesta koskaan tuotetun taivaan kartan. Merkittävä osa löytöä ovat tuhannet uudet erittäin todennäköiset vahvat gravitaatiolinssit.
MS-taudille löytyi uusi verestä mitattava merkkiaine12.11.2026 10:11:23 EET | Tiedote
MS-taudin etenemistä voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti seurata verikokeilla. Turkulaistutkijat havaitsivat, että kitotriosidaasi-merkkiaineen pitoisuus veressä kertoo taudin aktiivisuudesta aivoissa. Löydös tarjoaa uuden keinon arvioida MS-taudin etenemiseen liittyvää tulehdusta, jota on tähän asti voitu tutkia luotettavimmin PET-kuvantamisella.
Uusi tutkimuksen huippuyksikkö tutkii ihmisen monimuotoisuuden kehityskulkuja ja tulevaisuutta – tervetuloa aloitusseminaariin 24.11.12.11.2026 07:35:00 EET | Kutsu
Ihmisten biologinen, kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus ei ole syntynyt eristyksissä, vaan jatkuvissa kohtaamisissa. Turun yliopiston uusi Ihmisen monimuotoisuuden huippututkimusyksikkö (HuDi-Con) tutkii, miten ihmisten väliset kontaktit ovat muokanneet meitä menneisyydessä ja miten ne vaikuttavat tulevaisuudessa. Tutkimusaiheita esitellään yksikön aloitusseminaarissa tiistaina 24.11.2026. Media on tervetullut tilaisuuteen.
Väitös: Nopea varhainen kasvu ja aikainen murrosikä ennustavat aikuisiän terveysriskejä11.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
LL Saga Nummelan väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten vauvaiän ja lapsuuden kasvu sekä murrosiän ajoittuminen ovat yhteydessä myöhempään terveyteen.
Pitkäaikaistutkimus valottaa Suomen merikotkan menestystarinaa10.11.2026 13:05:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että Itämeren rannikon ja arktisen Lapin merikotkapopulaatiot Suomessa elpyvät samanlaista tahtia. Kehityksen taustalla on kuitenkin merkittäviä eroja siinä, miten populaatioiden eri ikäryhmät ovat vaikuttaneet elpymiseen. Tutkimustulokset tukevat suurten petolintujen tulevaa seurantaa ja hoitoa sekä tarjoavat hyödyllistä tietoa muiden pitkäikäisten lajien suojeluun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
