Finanssiala ry

FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla

Jaa
  • Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan.
  • Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024.
  • Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan.
  • Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi peräänkuuluttaa tasapuolisempaa taakanjakoa huijausten torjuntaan. Erityisesti digialustojen vastuuta on kasvatettava.

”On kohtuutonta, että pankkien vastuu paisuu, mutta samanaikaisesti huijausilmoitukset takovat alustajäteille jopa miljardiluokkaan nousevia mainostuloja. Huijausten torjuntaan ei saada kunnolla tehoa, ellei pankkien lisäksi myös digialustoja saada osallistumaan ilmiön ehkäisyyn. Pankit tekevät parhaansa, mutta kaikkien panosta tarvitaan”, Ahosniemi painottaa.

Yle uutisoi, että teknologiayhtiö Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2024 myynnistä tulee mainoksista, joita ostavat nettihuijarit ja muut epäilyttävät toimijat. Reutersin näkemistä asiakirjoista käy ilmi, että Meta arvioi huijausmainosten poikivan noin 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024.

Ahosniemen mukaan kunkin toimijan vastuu tulisi mitoittaa sen rooliin ilmiössä. Jos jokin toimijaryhmä on keskeinen väylä huijausten toteuttamisessa, se tulee velvoittaa kantamaan enemmän vastuuta rikollisuuden torjunnassa.

”Tämä ei ole syyllistämistä, vaan oikeudenmukaista ja järkevää vastuunjakoa. Pankeille kaavaillaan jatkuvasti mittavampia velvoitteita. Ei voi olla oikein, että samalla yksittäisen alustajätin annetaan kerätä pienen valtion vuosibudjettia vastaava rahasumma verkkorikollisten maksamista mainoksista”, Ahosniemi jyrähtää.

Ilman tasaisempaa taakanjakoa huijausten torjunnasta tulee Ahosniemen mukaan paitsi epäoikeudenmukaista, myös tehotonta.

”Pankit astuvat kuvaan mukaan vasta, kun rikolliset ovat jo saaneet houkuteltua uhrin ansaan, mutta huijauksia on ehkäistävä etenkin siellä, mistä ne saavat usein alkunsa”, Ahosniemi linjaa.

Myös Fiva haluaisi somejäteille vastuuta huijausten torjuntaan

Ahosniemi antaa tunnustusta Finanssivalvonnalle (Fiva), joka on ilmaissut komissiolle huolensa maksupetosten kasvusta. Fiva on lähettänyt lokakuun lopussa komissiolle kirjeen, jossa se esittää, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet tulee velvoittaa estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan.

Fivan mukaan näiden toimijoiden tulisi suodattaa ja poistaa epäilyttävää sisältöä, tunnistaa huijareita, estää huijaussivustojen näkyvyyttä sekä tiedottaa käyttäjiä huijausyrityksistä. Kirjeessään Fiva toivoo, että komissio edistää näiden alustajättien vastuullisuutta ja osallistumista petosten torjuntaan, jotta huijausten kasvu saadaan pysäytettyä.

”Huijaukset ovat laaja yhteiskunnallinen ongelma, eivät pelkästään pankkeja koskeva toimialaongelma. Huijausten torjuntaan tarvitaan pankkien, teleoperaattorien, viranomaisten, alustojen ja kansalaisten yhteistyötä. Esimerkiksi operaattorit toki torjuvat jo nyt huijauksia monin tavoin, mutta Fiva on oikeassa siinä, että huijausten torjunta ontuu ilman sosiaalisen median alustojen ja hakukoneiden panosta”, Ahosniemi toteaa.

Ahosniemi muistuttaa, että huijausten torjumiseksi on lisäksi raivattava lainsäädännölliset esteet pankkien välisen sekä pankkien ja viranomaisten välisen tietojenvaihdon tieltä. Ahosniemi kannustaa myös kansalaisia varovaisuuteen.

”Vaikka petollisen houkuttelevat huijausmainokset on saatava kitkettyä somealustoilta ja hakukonetuloksista, huijausten kanssa on jokaisen syytä olla tarkkana kaikissa tilanteissa”, Ahosniemi varoittaa.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.

FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin

Mahdollisuus hoivan täydentämiseen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi8.12.2025 09:55:22 EET | Tiedote

Vanhushoivan nykytilanne on kestämätön. Suomessa väki vähenee ja harmaantuu. Meillä on yhä vähemmän työikäisiä, jotka rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa ja toisaalta vanhushoivaa tarvitsevien määrä kasvaa. Samaan aikaan julkisen sektorin kustannukset ovat kasvussa ja jotkut hyvinvointialueet suoranaisen kriisin partaalla. Hoivan piiriin voi olla vaikea päästä, ja hoivapalveluiden määrä ja taso vaihtelevat hyvinvointialueittain. Myös vaatimalla on mahdollista saada enemmän ja parempaa hoivaa kuin naapurinsa. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kolumnissaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye