EK julkaisi kymmenen ratkaisevaa kysymystä: Seuraavan hallituksen on pystyttävä vastaamaan näihin talouskasvun ja hyvinvoinnin kohtalonkysymyksiin
Seuraava hallituskausi tulee väistämättä sisältämään mittavia talouden sopeutustoimia. Päätöksillä on vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen, ja siksi äänestäjillä on oikeus tietää, millä tavoin eri puolueet ovat valmiita vahvistamaan julkista taloutta, tukemaan kasvua ja rakentamaan kestävää hyvinvointia.
Tätä varten Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi tänään syysseminaarinsa yhteydessä kymmenen keskeistä kysymystä, joihin tulevien eduskuntavaalien jälkeistä hallitusta tavoittelevien puolueiden tulisi pystyä antamaan omassa vaalikampanjoinnissaan selkeät vastaukset.
”Seuraavan hallituksen on kyettävä sekä painamaan jarrua että kiihdyttämään taloutta. Suomen talouden haasteet ovat merkittäviä, mutta 2000-luvun alun esimerkki osoittaa, että ne ovat ratkaistavissa”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies korostaa.
Kymmenen kysymystä hallituspaikkaa tavoitteleville puolueille:
1. Millä keinoilla ja aikataululla puolueenne on valmis katkaisemaan velkaantumisen ja kääntämään talouden nousuun? Missä prosentuaalisessa suhteessa taloutta pitäisi tasapainottaa säästöillä, veronkorotuksilla ja talouden kasvulla?
2. Mitkä ovat puolueenne kolme keskeisintä kasvukeinoa? Esimerkiksi: yritysvetoisen TKI-rahoituksen lisääminen ja suuntaaminen, kasvun rahoituksen edistäminen poistamalla perintö- ja lahjavero, painamalla lisätulon verotus 40 %:iin (millä aikataululla?), myymällä valtion omaisuutta ja suuntaamalla siitä saatavat tulot Suomen saavutettavuuden edistämiseen ja sitä palvelevan infran rakentamiseen.
3. Suomen menestys on aina perustunut koulutukseen ja osaamiseen. Suomalaiset koululaiset menestyivät aikanaan erinomaisesti Pisa-testeissä, mutta nyt tulokset ovat jyrkästi heikentyneet. Samalla myös nuorten mielenterveys ja fyysinen kunto ovat heikentyneet tavalla, joka uhkaa kansakunnan työkykyä. Mitä toimia esitätte tehtäväksi, jotta tämä kehityssuunta saadaan katkaistua ja käännettyä paremmaksi?
4. Suomi on eri syistä, esimerkiksi kylmän ilmaston vuoksi, ollut innovatiivinen keksimään ja toteuttamaan fiksuja energiaratkaisuja. Suomessa on uskottu vihreän kasvun mahdollisuuksiin, kiertotalouden ratkaisuihin sekä uusiin innovaatioihin ja mahdollisuuksiin, joilla vähennetään päästöjä myös rajojen ulkopuolella. Mikä on puolueenne tilannekuva vihreän siirtymän mahdollisuuksista, vai pitäisikö meidän luopua tavoittelemasta ilmastoedelläkävijyyttä?
5. Suomi ikääntyy ja tämä näkyy konkreettisesti terveys- ja hoivamenojen kasvuna sekä haasteena saada ammattitaitoista työvoimaa. Onko puolueenne valmis rohkeammin kirittämään hyvinvointialueita avaamaan kustannuksia ja kilpailuttamaan eri palveluntuottajia, niin yksityisiä kuin julkisia toimijoita? Mitä suuruustasoa olette valmis tavoittelemaan kustannusten hillinnässä?
6. Orpon hallitus toteutti monia työmarkkina- ja työlainsäädäntöuudistuksia, kuten työrauhalainsäädännön ja työttömyysturvan muutokset. Aiotteko peruuttaa tai muuttaa näitä jo päätettyjä muutoksia? Mitkä ovat puolueenne näkökulmasta kolme työelämän tärkeintä uudistusta, jotka seuraavan hallituksen pitäisi työllisyyden vahvistamiseksi tehdä?
7. Kansainvälinen turvallisuustilanne on kriisiytynyt ja edellyttää turvallisuutta parantavia toimia, mm. puolustusmäärärahojen nostoa kasvua edistävällä tavalla. Oletteko sitoutuneet tavoittelemaan 3,5 % (kaikkiaan 5 %) puolustusmäärärahojen nostoa? Ja mitä ehtoja tähän sitoutumiseenne sisältyisi?
8. EU on Suomelle tärkein kansainvälisen toiminnan viitekehys ja operaattori. Mitkä ovat puolueenne kolme tärkeintä teemaa, joita Suomen tulisi edistää EU:ssa? Millä keinoin EU-vaikuttamista voitaisiin entisestään parantaa nykyisestä?
9. Suomi ikääntyy ja tarvitsee väistämättä työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa. Millä tavoin edistäisitte maahanmuuttoa lähivuosina vai näettekö, että pärjäämme ilman työperäistä maahanmuuttoa?
10. Sääntelyn määrä on EU:ssa ja Suomessa kasvanut nopeasti, mikä on kallista ja haittaa kasvua. Oletteko sitoutuneet vähentämään tavoitteellisesti sääntelytaakkaa ja hallinnon kustannuksia Suomessa ja EU:ssa ja millä keinoin?
Kymmenen kysymystä seuraavalle hallitukselle
Lisätietoja:
Nora Elers, viestintäjohtaja, p. 050 574 6977
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Eduskunnalta tärkeä päätös esiselvittää Helsinki–Tukholma-liikenneyhteyttä11.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
EK:n mielestä on erinomaista, että eduskunta teettää selvityksen Tukholma-suuntaa koskevasta uudesta kiinteästä liikenneyhteydestä. Kansallinen esiselvitys avaa mahdollisuuksia myös siihen, että Suomi pystyy myöhemmin hakemaan hankkeen jatkoselvityksille EU-rahoitusta. Eduskunta on päättänyt rahoittaa Väyläviraston tekemän selvityksen siitä, kuinka Suomen yhteys muihin pohjoisiin pääkaupunkeihin Tukholmaan ja edelleen Kööpenhaminaan voitaisiin tulevaisuudessa turvata uudella kiinteällä yhteydellä, osana EU:n ydinverkkokäytävää. Selvityksen tekeminen on tervetullut ja perusteltu askel, sanoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”EK peräänkuulutti jo viime keväänä Itämerta koskevien vaihtoehtoisten silta/tunneliyhteyksien selvittämistä. Uusi kiinteä länsiyhteys hyödyttäisi rinnakkain sekä liikennettä, matkailua ja taloutta että turvallisuutta ja huoltovarmuutta.” ”Kyseessä on vuosikymmenten päähän tähyävä visiointi, mutta sitä ovat olleet aikanaan myös Tanskan ja Saksan välinen Fehrmarnbeltin
Investointien lupareformi maaliin – vauhtia luvitukseen, kasvua talouteen10.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Suomi on tarttunut konkreettiseen kasvukeinoon, kun yritysten investointihankkeiden lupakäsittely siirtyy uuteen aikaan 1.1.2026. Eniten odotettu uudistus on keskitetty yhden luukun palvelu ympäristöä koskevissa luvissa. Suomen ulottuvilla olevan investointiaallon etenemistä vauhdittaa myös tuulivoiman etäisyyssäännöistä saatu sopu. Investointiluvituksen sujuvoittaminen on ollut hallitusohjelman kärkihankkeita ja EK:n pitkäaikainen tavoite. Nyt se on etenemässä keskeisiltä osiltaan maaliin: valtion myöntämien ympäristöä koskevien lupien käsittely keskitetään uuteen valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon 1.1. 2026. Kyse on ennen kaikkea talouskasvusta, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. ”Lupareformin myötä Suomella on aito mahdollisuus siihen, että kasvua jarruttanut investointilukko lähtee aukeamaan. Sujuvasta lupakäsittelystä saadaan Suomen investointiympäristön kilpailuvaltti, kunhan toimeenpanovaiheessa onnistutaan.” ”Suurimmat odotukset liittyvät yhden luukun palvel
Yrityskysely: Pk-yritykset ennakoivat kasvua ensi vuodelle2.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pk-yrityksissä ennustetaan kysynnän ja ulkomaankaupan kasvua ensi vuodelle. Myös työllisyyden odotetaan lievästi kohentuvan. Etenkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat plusmerkkisiä, mikä voi vetää myös niiden alihankintaketjuja kasvuun, ilmenee EK:n Pk-Pulssi-kyselystä. Kuluva vuosi on ollut pk-sektorin työnantajille edelleen vaikea niin kysynnän, investointien kuin viennin näkökulmasta. Nyt tilanteen heikentyminen näyttäisi kuitenkin pysähtyneen, arvioi Pk-Pulssin tuloksia EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen: ”Joka osa-alueella näkyy nyt vähintään varovaista elpymistä, investointeja lukuun ottamatta. Varsinkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat selvästi plusmerkkisiä ja nämä sektorit voivat parhaimmillaan vetää laajojakin alihankintaketjuja mukanaan kasvuun.” Tilanne on kuitenkin herkkä. Siksi on huolehdittava siitä, ettei elinkeinopolitiikan sääntelystä tai rahoituksesta tule negatiivisia signaaleja pk-sektorin kasvuaikomuksiin, Huovinen muistut
Luottamusindikaattorit nousivat teollisuutta lukuun ottamatta27.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen elinkeinoelämän yhteenlaskettu talousluottamus vahvistui marraskuussa vähän. Toimialojen välinen vaihtelu oli kuitenkin merkittävää.
Elinkeinoelämä: YK:n ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin, yritykset peräänkuuluttivat valtioilta voimakkaampia toimia22.11.2025 20:47:28 EET | Tiedote
Brasilian COP30-ilmastokokouksen lopputulos oli pettymys. Sopua energiasiirtymän tiekartasta ei saatu, huolimatta 80 maan laajasta koalitiosta. Kokouksen myönteisiä valopilkkuja oli Suomen aktiivinen esilläolo päästövähennysten ratkaisuntarjoajana. Huomioarvoa nosti Suomen maapaviljonki, jossa järjestettiin kansainväliselle yleisölle lähes 80 tilaisuutta. Juuri päättyneessä YK:n COP30-ilmastokokouksessa Brasilian Belémissä ei saatu hyväksyttyä aloitetta tiekartan laatimisesta fossiilisten polttoaineiden alasajoon, huolimatta laajasta 80 maan koalitiosta. Sopu kaatui ennen kaikkea arabimaiden ja Intian vastustukseen. Myönteistä on kuitenkin se, että EU onnistui vaikuttamaan energiasiirtymään liittyvän yhteistyön jatkumiseen, vaikkakin vähemmän sitovasti. ”On pettymys, että kokous päättyi laihoin tuloksin. Sekä Suomen elinkeinoelämä että kansainvälinen bisnesyhteisö peräänkuuluttivat valtioilta kunnianhimoisempia päätöksiä, jotta päästötoimiin saataisiin globaalia vaikuttavuutta”, sanoo
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme