Antibioottikuurit yleisempiä lapsilla, jotka ovat aloittaneet varhain päiväkodissa
3.12.2025 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote
Antibioottien käyttö lapsilla on yleistä. 2000-luvun alussa syntyneille kertyi keskimäärin 10 antibioottikuuria 12 ikävuoteen mennessä. Varhaiskasvatuksessa alle kolmen vuoden iässä aloittaneilla lapsilla oli keskimäärin enemmän antibioottikuureja lapsuuden aikana kuin pidempään kotihoidossa olleilla.

Antibioottikuurien määrä lapsuudessa on yhteydessä siihen, kuinka pitkään lapsi on kotihoidossa. Nuorempana varhaiskasvatuksessa aloittaneilla lapsilla kertyy enemmän antibioottikuureja kuin myöhemmin aloittaneilla, ilmenee Kelan tuoreesta tutkimuksesta, jossa seurattiin vuosina 2000–2005 syntyneitä lapsia.
Alle kolmen vuoden iässä varhaiskasvatuksen aloittaneilla lapsilla oli keskimäärin 11 antibioottikuuria siihen mennessä, kun he täyttivät 12 vuotta. Yli kolmevuotiaana päivähoidon aloittaneilla vastaava luku oli 9 kuuria. Keskimäärin kaikilla lapsilla oli 10 antibioottikuuria 12 ikävuoteen mennessä.
– Suurissa ryhmissä taudit tarttuvat helpommin. Altistuminen tarttuville taudeille näyttäisi selittävän aikaisemmin päiväkodissa aloittavien yleisempää antibioottien käyttöä, sanoo Kelan erikoistutkija Tapio Räsänen.
Lähes kaikille lapsille kertyy antibioottikuureja, eniten varhaislapsuudessa
Lähes kaikki lapset käyttävät jossain vaiheessa antibiootteja. Alle viisi prosenttia lapsista ei ollut saanut yhtäkään antibioottikuuria 12 ikävuoteen mennessä.
Osalla lapsista on antibioottikuureja useammin kuin kerran vuodessa. Yksi viidestä lapsesta sai enemmän kuin 15 antibioottikuuria ennen 12 vuoden ikää.
Suurin osa antibioottikuureista kertyy ennen kouluikää. Keskimäärin lapsille kertyi 7 kuuria kuuteen ikävuoteen mennessä.
– Erot antibioottien käytössä päivähoidon aloitusajankohdan mukaan yksittäisen lapsen kohdalla ovat pieniä. Jos kuitenkin tunnemme paremmin lasten antibioottien käyttöön ja infektioihin liittyviä tekijöitä, niin voimme keksiä tapoja vähentää tarttuvien tautien leviämistä isoissa varhaiskasvatusyksiköissä, sanoo Räsänen.
Päiväkotien koot ovat viime vuosina kasvaneet. Päiväkotihoito on yleistynyt verrattuna pienemmissä yksiköissä tapahtuvaan päivähoitoon, mikä myös osaltaan lisää tarttuvien tautien saamista. Lisäksi lapset aloittavat varhaiskasvatuksessa entistä nuorempina.
Tarpeetonta antibioottien käyttöä pitää vähentää
Antibioottien käyttö liittyy paitsi sairauksien hoitoon myös maailmanlaajuiseen terveysongelmaan, mikrobilääkeresistenssiin. Mikrobilääkeresistenssi tarkoittaa sitä, että taudinaiheuttajat kehittyvät vastustuskykyisiksi antibiooteille ja muille mikrobilääkkeille, jolloin lääkkeet eivät enää tehoa tauteihin.
– Jokainen turha antibioottikuuri lisää riskiä resistenssin kehittymiselle, ja siksi antibiootteja pitää käyttää vain oikeaan tarpeeseen. Esimerkiksi suuri osa lievistä korvatulehduksista paranee pienillä lapsilla itsestään ilman antibiootteja, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Heini Kari.
Varhaislapsuuden antibioottialtistus voi myös olla yhteydessä myöhempiin terveysongelmiin, kuten allergioihin ja astmaan.
Suomessa lääkärit eivät nykyisin määrää antibiootteja yhtä paljon kuin aiemmin 2000-luvulla.
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimuksessa seurattiin vuosina 2000–2005 syntyneiden lasten rekisteritietoja siihen asti, että he täyttivät 12 vuotta. Tutkimuksen aineistoon kuului 70 prosenttia ajanjaksolla syntyneistä lapsista.
Lasten päivähoidon aloitusikä arvioitiin Kelan perhe-etuusrekisterin kotihoidon tukijaksoja koskevien tietojen mukaan. Tutkimusajanjaksolla puolella lapsista oli 1–3 vuoden pituinen kotihoidon tuen jakso.
Lisätietoa
Alkuperäinen julkaisu: Räsänen T, Saarikallio-Torp M, Rättö H, Kari H (2025). The impact of day care attendance on antibiotic use among children aged 0–12 years: A population-based register study. PLoS One 20(11): e0335354. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0335354
Yhteyshenkilöt
Heini KaritutkimuspäällikköKela
Puh:020 634 1922heini.kari@kela.fiTapio RäsänenerikoistutkijaKela
Puh:020 634 1789tapio.rasanen@kela.fiMiia Saarikallio-TorperikoistutkijaKela
Puh:020 634 1968miia.saarikallio-torp@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Kutsu: Aamu Kelassa 1.9.: Liian kalliit lääkkeet? Sosiaaliturvan rooli lääkehoidossa13.8.2026 12:04:59 EEST | Kutsu
Aamu Kelassa -tilaisuudessa 1.9. keskustellaan siitä, milloin ja millaisia lääkkeitä on perusteltua maksaa yhteisistä varoista. Tervetuloa!
De nya serviceproducenterna för terapitjänster inom krävande medicinsk rehabilitering har valts12.8.2026 14:01:11 EEST | Pressmeddelande
FPA har konkurrensutsatt terapitjänster inom ramen för krävande medicinsk rehabilitering och de nya serviceproducenterna har nu valts. Klienternas rehabilitering fortsätter på normalt sätt utan avbrott och terapin kan under vissa förutsättningar fortsätta hos den bekanta serviceproducenten från ingången av 2027.
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden uudet palveluntuottajat on valittu12.8.2026 14:01:11 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kela on kilpailuttanut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiapalvelut, ja uudet palveluntuottajat on nyt valittu. Asiakkaiden kuntoutus jatkuu normaalisti ilman keskeytyksiä, ja terapia voi tietyin edellytyksin jatkua tutun palveluntuottajan kanssa myös vuoden 2027 alusta.
FPA:s utlåtande: bekämpningen av organiserad brottslighet kräver tydliga bestämmelser om behandlingen av uppgifter6.8.2026 13:00:01 EEST | Pressmeddelande
FPA ser det som viktigt att utkastet till regeringens proposition har som mål att stärka den administrativa bekämpningen av organiserad brottslighet och informationsutbytet mellan myndigheterna. Propositionen ger FPA bättre möjligheter att upptäcka, förebygga och bekämpa organiserad brottslighet och förfaringssätt i samband med den. FPA anser dock att bestämmelserna om utlämnande, behandling och utnyttjande av uppgifter måste kompletteras för att lagstiftningen ska bilda en klar helhet och trygga dataskyddet för enskilda personer. FPA skulle i större utsträckning kunna delta i bekämpningen av organiserad brottslighet FPA anser att FPA som verkställare av den sociala tryggheten förfogar över uppgifter som kan ha betydelse för identifiering och bekämpning av organiserad brottslighet. Bedrägerier och förfalskningar som hänför sig till FPA:s förmåner har i vissa fall konstaterats vara en del av en mer omfattande brottshelhet. Enligt propositionsutkastet ska FPA delta i analyscentralens ver
Kelan lausunto: järjestäytyneen rikollisuuden torjunta edellyttää selkeää sääntelyä tietojen käsittelystä6.8.2026 13:00:01 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme