Vesiensuojelun tehostamisohjelma edisti valuma-aluelähtöistä ja maa- ja metsätalouden luonnonmukaista vesienhallintaa
Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset ovat tukeneet valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan toteutusta, kehittämistä ja valtavirtaistamista eri puolella Suomea. Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta myönnettiin vuosina 2019–2023 avustuksia yhteensä 49 maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeelle. Hankkeiden toteutuneet kokonaiskustannukset olivat noin 9,6 miljoonaa euroa, joista valtionavustusten osuus oli 6,5 miljoonaa euroa. Avustuksen osuus oli keskimäärin 67 %, muu rahoitus koostui omarahoituksesta. Teemaa toteutettiin myös tutkimusosiolla ja erillisrahoitettujen pilottien kautta. Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat julkaisseet loppuraportin, jossa arvioidaan kokonaisuuden vaikuttavuutta ja oppeja, ja kuvataan onnistumiset ja kehittämistarpeet.

Linkki raporttiin: Vesiensuojelun tehostamisohjelman maa- ja metsätalouden vesienhallinnan teema : Toimeenpanon yhteenveto ja vaikuttavuusarviointi (doria.fi)
Valuma-aluelähtöinen vesienhallinnan toimintatapa on valtavirtaistumassa, mutta sen juurtuminen vaatii aikaa, yhteistyötä ja kannustavia rahoitusmalleja. Kokonaisuus on parantanut osaamista ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Teeman kokemukset korostavat, että tarvitaan kannustavaa ja pitkäjänteistä rahoitusta, tukijärjestelmien yhteensovittamista, säätelyä ja osaamista, jotka tukevat kestävän vesienhallinnan tavoitteita ja jotta toimintatavat vakiintuvat.
Valuma-alue on maa-alue, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Vesienhallinta tarkoittaa toimia, joilla ohjataan veden liikettä ja parannetaan sen laatua esimerkiksi viivyttämällä vettä maassa ja rakenteissa. Vesienhallintaa parantamalla voidaan hallita tulvia ja pyrkiä pienentämään maankäytön aiheuttamia ympäristövaikutuksia, kuten ravinnekuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Kun vesienhallintaa suunnitellaan valuma-alueen näkökulmasta ja toimialat poikkileikkaavasti, tarkastellaan koko aluetta eikä vain yksittäisiä peltoja, ojia tai kosteikkoja. Valuma-aluesuunnittelun avulla toimenpiteet kohdennetaan sinne, missä ne tuottavat parhaan hyödyn ja eri tekijät yhdistetään kokonaisuudeksi.
Teeman tavoitteita olivat vesitalouden hallinnan parantaminen maa- ja metsätalousalueilla tehostaen vesiensuojelua, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillintää sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Erityistavoitteina oli kehittää ja valtavirtaistaa luontopohjaisia vesienhallinnan ratkaisuja, valuma-aluelähtöistä suunnittelua ja yhteistyötä. Tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä kestävästä vesienhallinnasta. Teeman hankkeissa laadittiin raportoinnin mukaisesti yhteensä 97 valuma-aluesuunnitelmaa, jotka vahvistivat osaamista ja yhteistyöverkostoja. Lisäksi hankkeissa toteutettiin yli 200 vesienhallintarakennetta, kuten kosteikkoja, kaksitasouomia, pohjakynnyksiä, vedenpalautusta soille ja uomien luonnonmukaistamista. Erityisesti tulvivat alueet, suo- ja turvealueet ja eroosioherkät maat ovat olleet avainroolissa vesienhallinnan toimenpiteiden toteutusten kohdentamisessa.
Hankealueilla keskityttiin veden pidättämisen lisäämiseen ja virtausnopeuden hidastamiseen kohdennetusti valuma-aluetarkastelujen ja luonnonmukaisten vesienhallinnan keinojen myötä. Toteutusten myötä esimerkiksi viljelijöiden osallistuminen parani ja kiinnostus rakenteiden toteuttamiseen kasvoi.
Kokonaisuuden myötä kehitettiin menetelmiä ja tuotettiin uutta tietoa muun muassa happamien sulfaattimaiden hallinnasta, peltojen vesitalouden hallinnasta ja metsätalouden vesienhallinnasta. Lisäksi toteutettiin neljä valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan laajemmin ohjattua ja suunniteltua pilottihanketta ja Suomen ympäristökeskuksen Valumavesi -tutkimushanke.
Jatkossa vesienhallinnan toimenpiteiden tavoitteissa ja toteutuksissa on tärkeää huomioida yhä paremmin toimenpiteiden moninaiset vaikutukset esimerkiksi ilmastoon ja monimuotoisuuteen. Lisäksi valuma-aluesuunnitelmien yhteyttä käytännön toteutukseen tulisi vahvistaa. Valuma-aluesuunnitelmien seurannan kehittämiseksi voitaisiin luoda yhteinen tietoalusta ja seurannan mittarit erityyppisille suunnitelmille. Myös maastossa tehtävien vesienhallintatoimien vaikutusten arviointia ja monivaikutteisten taloudellisten hyötyjen tarkastelua tulee kehittää. Lisäksi vesienhallinnan maastorakenteiden huolto ja ylläpito olisi hyvä varmistaa varmistettava tulevaisuudessa esimerkiksi hoitosopimuksin.
Loppuraportissa hankkeiden vaikuttavuutta tarkasteltiin ympäristötavoitteiden, osaamisen kehittymisen, yhteistyön ja valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan valtavirtaistumisen näkökulmista. Käytännön kokemukset lisäsivät osaamista ja maanomistajien myönteistä suhtautumista rakenteiden toteuttamiseen. Valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan edistämiseen on saatu mukaan uusia toimijoita ja osaajia. Raportin mukaan valuma-aluelähtöinen toimintatapa on yleistynyt valtakunnallisesti, ja alueellinen aktiivisuus on jatkunut uusien hankkeiden ja rakenteiden toteutuksen kautta.
Lisätietoja:
Eveliina Kiiski, ympäristöasiantuntija,
eveliina.kiiski@ely-keskus.fi, puh. 0295 022 139
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Markus Saari, ympäristöasiantuntija,
markus.saari@ely-keskus.fi
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Anne-Mari Rytkönen, johtava vesitalousasiantuntija,
anne-mari.rytkonen@ely-keskus.fi
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus,
Linkki raporttiin: Vesiensuojelun tehostamisohjelman maa- ja metsätalouden vesienhallinnan teema : Toimeenpanon yhteenveto ja vaikuttavuusarviointi - Doria
Raportin pysyvä osoite on: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-346-5
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Understöd beviljades för projekt inom temat hantering av vattnet i städerna och minskning av skadliga ämnen17.12.2025 10:40:08 EET | Pressmeddelande
NTM-centralen i Södra Savolax beviljade sammanlagt cirka 1,7 miljoner euro i understöd till 12 projekt inom temat Hantering av vattnet i städerna och minskning av skadliga ämnen. Temat är en del av miljöministeriets Ahti-program.
Kaupunkivesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen -teeman hankkeille myönnettiin avustuksia17.12.2025 10:40:08 EET | Tiedote
Etelä-Savon ELY-keskus myönsi avustusta 12 hankkeelle yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa Kaupunkivesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen -teemassa. Teema on osa ympäristöministeriön Ahti-ohjelmaa.
Kasvualusta- ja kuiviketuotannon kehittämisohjelman hankehaku on nyt auki15.12.2025 14:07:04 EET | Tiedote
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (1.1.2026 alkaen Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus) on avannut uuden rahoitushaun ajalle 15.12.2025 – 15.2.2026. Hakuun on varattu varoja n. 800 000 €. Rahoituksen myöntää maa- ja metsätalousministeriö.
NOUSU-ohjelma avusti kolmen padon purkua (Rannikko-Suomi)10.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Vaelluskalaohjelma NOUSU on vuoden 2025 aikana tukenut vaelluskalakantojen elvytystoimia ELY-keskusten kalatalousyksiköiden toimialueella. NOUSU-ohjelman avustuksella on vuonna 2025 avattu kolme patoa vaelluskaloille kuljettavaksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomainen on myöntänyt toimialueelleen NOUSU-ohjelman kautta avustuksia yhteensä 111 600 euroa kolmelle vaelluskalatutkimushankkeelle ja yhdelle kunnostuskohteelle.
Koiviston Auto Länsi Oy jatkaa liikennöintiä reitillä Rauma-Eura-Huittinen-Sastamala-Nokia-Tampere vuoden 2026 alusta (Pirkanmaa, Varsinais-Suomi)9.12.2025 10:15:00 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan Ely-keskukset ovat kilpailuttaneet yhteysvälin Rauma-Huittinen-Tampere linja-autoliikenteen yhteistyössä reitin kuntien kanssa. Kilpailutuksen voitti nykyinen liikenteenharjoittaja Koiviston Auto Länsi. Uusi sopimuskausi alkaa 1.1.2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme